Neuvostoliitossa leipä oli lähes ilmaista, johti tuhlaamiseen | CIA-lähteet ja uutiset
|
Wed, 24 Dec 2025 10:02:46 CET
|
|
Neuvostoliiton subventoidun leivän loppu: Epäonnistunut hintauudistus ja talouskriisi 1980–1990-luvuilla
Neuvostoliitossa leipä oli vuosikymmeniä voimakkaasti valtion subventoimaa, käytännössä lähes ilmaista kansalle, mutta järjestelmä johti tehottomuuteen, tuhlaukseen ja kroonisiin pulaan. Mihail Gorbatšovin perestroikan aikana 1980-luvulla yritettiin asteittain siirtyä markkinahintoihin, ja vuonna 1990 suunniteltu leivän hinnan kolminkertaistaminen kaatui kansan vastustukseen ja pelkoon mellakoista. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjällä toteutettu šokkiterapia vapautti hinnat täysin, lopettaen "ilmaisen leivän" aikakauden hyperinflaation saattelemana.
Neuvostoliitossa leipä ei ollut koskaan täysin ilmaista koko kansalle, mutta se oli voimakkaasti subventoitua valtion toimesta vuosikymmeniä, mikä teki siitä erittäin halpaa – käytännössä lähes ilmaista monille. Tämä oli osa kommunistista talousjärjestelmää, jossa ruoan hintoja pidettiin keinotekoisen alhaisina valtion budjetista maksettavilla tuilla. Esimerkiksi leivän hinta ei ollut muuttunut lähes 30 vuoteen ennen 1990-lukua, ja se maksoi noin 37 senttiä kilolta. Subventiot kuitenkin johtivat tehottomuuteen: leipää tuhlattiin (esim. syötettiin eläimille), ja järjestelmä aiheutti kroonisia ruokapulaa ja riippuvuutta tuonnista (40 % viljasta tuotiin ulkomailta).
Alkuperäinen suunnitelma ja uudistukset 1980-luvulla
1980-luvulla Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov käynnisti perestroikan (taloudellinen uudistus) ja glasnostin (avoimuus) vuodesta 1985 lähtien. Tavoitteena oli korjata talouden tehottomuutta, kuten massiivisia kuluttajatuotteiden subventioita (yhteensä noin 120 miljardia dollaria vuodessa) ja budjettivajetta (144 miljardia dollaria). Leivän osalta alkuperäinen suunnitelma oli pitää subventiot voimassa, mutta asteittain siirtyä kohti markkinahintoja vähentääkseen tuhlausta ja kannustaakseen tehokkaampaan viljelyyn. Hallitus näki, että halpa leipä esti talouden modernisointia, mutta muutokset olivat hitaita julkisen vastustuksen vuoksi. Esimerkiksi 1980-luvun lopulla alkoi näkyä ruokapulaa, kuten leipäjonoja Moskovassa vuonna 1990 – ensimmäistä kertaa vuosiin pääkaupungissa.
Suunnitelma ja "onnistuminen" 1990-luvun alussa
Vuonna 1990 pääministeri Nikolai Ryzhkovin johtama hallitus esitti konkreettisen suunnitelman osana laajempaa talousuudistusohjelmaa: leivän ja jauhotuotteiden hinnat kolminkertaistettaisiin 1. heinäkuuta 1990 alkaen. Tämä oli tarkoitus toteuttaa kompensaation avulla – palkkoja, eläkkeitä ja sosiaalitukia nostettaisiin vastaavasti, jotta köyhät eivät kärsisi. Tavoitteena oli säästää valtion budjetista noin 24 miljardia dollaria vuodessa, siirtää tuet suoraan palkkoihin yrityksiltä ja parantaa ruokatarjontaa pitkällä aikavälillä. Leipä muodosti jopa 20 % keskimääräisestä ruokavaliosta, ja 41 miljoonaa neuvostokansalaista (15 % väestöstä) eli köyhyysrajan alapuolella, joten muutos nähtiin kriittisenä.
Neuvostoliitto ei kuitenkaan "onnistunut" tässä suunnitelmassa, vaan se epäonnistui täysin. Julkinen reaktio oli voimakas: paniikkiostot tyhjensivät kaupat Moskovassa ja Leningradissa, työntekijät (kuten kaivosmiehet ja rautatietyöntekijät) uhkasivat lakkoja, ja pelättiin leipämellakoita etenkin Keski-Aasiassa, jossa oli jo etnisiä levottomuuksia (esim. Kirgisiassa yli 150 kuollutta). Epäluottamus hallitukseen oli suurta, sillä ihmiset pelkäsivät kompensaation jäävän toteutumatta. Korkein neuvosto kielsi hintojen noston 14. kesäkuuta 1990 ylivoimaisella äänestyksellä (319–33), lykäten sitä ainakin syyskuuhun ja vaati uuden, vähemmän riskialttiin strategian kehittämistä.
Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991, joten 1990-luvun suunnitelmia ei enää toteutettu Neuvostoliiton nimissä. Sen seuraajavaltiossa Venäjällä presidentti Boris Jeltsin toteutti "šokkiterapian" vuodesta 1992: hinnat vapautettiin kokonaan, mikä johti hyperinflaatioon (yli 2 500 % vuodessa) ja leivän hinnan räjähtämiseen. Tämä ei ollut "ilmaista leipää", vaan siirtymä markkinatalouteen, joka aiheutti aluksi suuria vaikeuksia mutta lopulta vakautti taloutta. Subventoitu leipä oli symboli Neuvostoliiton epäonnistuneesta talousjärjestelmästä, joka johti ruokapulaan eikä kestävään tarjontaan.
Pääasialliset lähteet: The New York Times (15.6.1990: "Soviet Parliament Rejects Increase in Price of Bread"), Los Angeles Times (15.6.1990: "Soviets Call Off Plan to Triple Bread Prices"), The Washington Post (1990-artikkelit ruokapulasta ja subventioista), Chris Miller: "The Struggle to Save the Soviet Economy" (2016), sekä aikakauden CIA-raportit ja historialliset analyysit (esim. Anders Åslundin teokset).
|
:
">Contact Us.
|
Tagit
neuvostoliitossa leipä oli (2),
miljardia dollaria vuodessa (2),
käytännössä lähes ilmaista (2),
vuonna 1990 (3),
neuvostoliitossa leipä (3),
miljardia dollaria (3),
lähes ilmaista (3),
leipä oli (3),
valtion budjetista (2),
tämä oli (2),
tavoitteena oli (2),
suunnitelma ja (2),
mihail gorbat (2),
oli (12),
leivän (6),
mutta (5),
leipä (5),
ilmaista (5),
Neuvostoliiton (5),
valtion (4),
lähes (4),
johti (4),
vuodessa (3),
|
|
Suosittele
+
