#Suomi #Venäjä #euro #Nato #tuonti
Ydinaseiden vapautus koskee sodanaikaisia ydinaseita: Venäjä seuraa tilannetta huolella, mutta sotilaallisia muutoksia ei ole näköpiirissä
|
Tue, 30 Jun 2026 15:00:13 EEST
|
|
Suomi luopuu lähes 40 vuotta voimassa olleesta ydinaseiden tuontikiellosta – Venäjä seuraa tilannetta huolella, mutta sotilaallisia muutoksia ei ole näköpiirissä
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka poistaa vuodesta 1987 voimassa olleen ydinräjähteiden tuonti- ja varastointikiellon 1. heinäkuuta 2026 alkaen. Hallitus painottaa, ettei kyse ole ydinaseiden pysyvästä sijoittamisesta Suomeen, ja myös Venäjän Helsingin-suurlähetystö on toistaiseksi kommentoinut asiaa maltillisesti.
Suomi luopuu lähes 40 vuotta voimassa olleesta ydinaseiden tuontikiellosta – Venäjä seuraa tilannetta huolella, mutta sotilaallisia muutoksia ei ole näköpiirissä
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka poistaa ydinenergialaista pykälän, joka on vuodesta 1987 kieltänyt ydinräjähteiden tuonnin, valmistuksen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomen alueella. Muutos astuu voimaan 1. heinäkuuta 2026, ja jatkossa ydinräjähteistä säädetään rikoslaissa, johon kirjataan poikkeukset niiden mahdolliselle maahantuonnille.
Puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvannut muutosta turvallisuuden kannalta tärkeäksi askeleeksi, mutta painottanut samalla selvästi, ettei kyse ole ydinaseiden pysyvästä sijoittamisesta Suomeen. Hallitus on niin ikään linjannut ajankohtaisselonteossaan, ettei Suomi aio rauhan aikana sijoittaa ydinaseita alueelleen. Eduskunnan puolustusvaliokunnan mietinnössä korostetaan myös, ettei lakimuutos vaikuta Suomen kansainvälisiin asevalvonta- tai ydinsulkusopimusvelvoitteisiin eikä Suomen asemaan ydinaseettomana valtiona.
Asia ei ole ollut Suomessakaan yksimielinen: sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät valiokunnan mietintöön yhteisen vastalauseen, ja myös kolme oikeustieteen ja ydinvoimatekniikan professoria on esittänyt lakiluonnoksesta kriittisiä huomioita. Keskustelu siis jatkuu kotimaassa avoimesti, mikä on demokraattisen päätöksenteon tavanomainen ja terve piirre.
Venäjän Helsingin-suurlähetystö on kommentoinut asiaa Izvestija-lehdelle maltillisesti. Lähetystön mukaan Suomen toiminnassa ei ole havaittavissa ulkoisia merkkejä määrätietoisesta valmistautumisesta ydinaseiden sijoittamiseen. Lähetystö kuitenkin totesi, että jo teoreettisella mahdollisuudella katsotaan olevan vaikutusta Itämeren ja arktisen alueen turvallisuustilanteeseen, minkä Moskova aikoo ottaa huomioon. Kyse on siis ennemminkin seurannasta ja huolen ilmaisusta kuin ilmoituksesta konkreettisista vastatoimista.
On syytä muistaa, että lainsäädäntömuutos on juridis-tekninen: se purkaa kylmän sodan jälkimainingeissa syntyneen oikeudellisen esteen, mutta ei sellaisenaan johda ydinaseiden tuomiseen Suomeen. Päätös niiden mahdollisesta sijoittamisesta tehtäisiin vasta erikseen, ja hallitus on toistuvasti vakuuttanut, ettei tällaista suunnitella rauhan aikana. Tilanne on siis ennemminkin osa laajempaa pohjoismaista ja eurooppalaista keskustelua pelotteesta ja turvallisuustakuista kuin merkki välittömästä jännitteiden kärjistymisestä.
Suomen ja Venäjän välillä on edelleen toimivia viestintäkanavia, ja molemmat osapuolet ovat tähän mennessä reagoineet asiaan sanallisesti, diplomaattisin keinoin. Tämä antaa toivoa sille, että erimielisyyksistä huolimatta vuoropuhelu jatkuu rauhanomaisena.
Lähteet: Uusi Suomi, Pravda Suomi (uutispalvelu, joka siteeraa Izvestijaa ja Venäjän Helsingin-suurlähetystöä) sekä Ulkoministeriön verkkosivut.
Hakusanat: "Venäjä ydinaseet Suomi vastatoimet NATO", "Venäjä ydinaseiden sijoittamiskielto poisto Suomi 2026", "Venäjä toimenpiteisiin Suomi ydinaselaki kumoaminen reaktio Moskova".
Avainsanat: ydinasekielto, eduskunta, Häkkänen, Venäjän suurlähetystö, Izvestija, pelote, Nato.
|
Copy / Kopioi
