#Saksa #Venäjä #asuntomarkkinat #BKT #bruttokansantuote #euro #korko #korot #ostovoima #raaka-aine #riisi #Saksa #työttömyys #vienti #Yle
Suomen talous kääntyi paperilla – työmarkkinoilla parempi aika antaa yhä odottaa
|
Sun, 05 Jul 2026 13:18:52 EEST
|
|
Tekoälyn valitsema leike:
Suomen Pankin tutkimuksen mukaan kaupan romahtamisen vaikutus useimpiin toimialoihin ja koko kansantalouteen on jäänyt rajalliseksi, sillä yritykset ovat korvanneet suuren osan menetetystä viennistä muilla markkinoilla.
Täsmällisin johtopäätös onkin, että Suomen taloudessa on tapahtunut tuotannon ja viennin suhdannekäänne, mutta kansalaisten kokemassa taloudessa ja työllisyydessä käänne on vasta mahdollinen, ei toteutunut.
Suomen taloudesta on saatu kesällä 2026 ensimmäisiä selvästi myönteisiä kasvulukuja, mutta työttömyys, avointen työpaikkojen väheneminen ja rakentamisen pitkä kriisi kertovat, ettei nousukausi ole vielä saavuttanut tavallisia palkansaajia. Hypon pääekonomisti Juho Keskinen ja Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto arvioivat Ylen aamussa kuluttajien luottamuksen vahvistumista, mutta tilastojen perusteella puhe toteutuneesta käänteestä vaatii merkittävän varauksen.
Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Myös vuoden 2025 kasvuluku tarkentui kesäkuussa aiemmasta 0,2 prosentista 0,8 prosenttiin. Vienti, yksityinen kulutus ja investoinnit vahvistuivat, joten talouden teknisestä suhdannekäänteestä voidaan perustellusti puhua. Kasvun laatua on kuitenkin tarkasteltava otsikkolukua tarkemmin: julkiset investoinnit kasvoivat tammi–maaliskuussa peräti 30,8 prosenttia, kun hävittäjätoimitusten kirjaaminen alkoi. Puolustusinvestointien tuoteverot vahvistivat samalla neljänneksen BKT-lukua.
Kotimarkkinoilla on nähtävissä myös aitoa piristymistä. Kaupan myynnin määrä kasvoi toukokuussa 4,9 prosenttia ja palvelualojen tuotannon volyymi 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Palkkasumma oli toukokuussa 2,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta se väheni kausitasoitettuna 0,6 prosenttia huhtikuusta. Lukujen yhdistelmä kertoo, että kysyntä ja tuotanto ovat liikkuneet parempaan suuntaan, mutta kehitys ei ole vielä tasaista tai kaikkia toimialoja koskevaa.
Työmarkkinat eivät vahvista optimistista tulkintaa
Työllisyyden reaalikehitys on selvästi heikompi kuin BKT-luvut antavat ymmärtää. Toukokuussa 2026 Suomessa oli 32 000 työllistä vähemmän ja 68 000 työtöntä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyysasteen trendi nousi 10,8 prosenttiin ja 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi laski 75,2 prosenttiin. Vuonna 2025 työllisten tekemien työtuntien määrä väheni 1,2 prosenttia, vaikka työvoimaan tuli lisää ihmisiä. Työttömyys kasvoi samalla kaikissa ikäryhmissä.
Työvoiman kysyntä on vieläkin huolestuttavampi mittari. Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 48 600 eli 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toukokuussa Työmarkkinatorille ilmoitettiin 33 900 uutta työpaikkaa, mikä oli 34 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikkiaan avoinna oli 62 000 paikkaa eli 23 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näiden lukujen valossa työllisyyskäänne ei ole vielä tapahtunut, vaikka tuotannon pohja saattaa olla takana.
Myös kuluttajien luottamuksen nousua on syytä tulkita maltillisesti. Luottamusindikaattori koheni kesäkuussa lukemaan –5,3, korkeimmalle tasolle yli neljään vuoteen, mutta jäi edelleen pitkän ajan keskiarvon –2,9 alapuolelle. Kuluttajat pitivät ajankohtaa yhä erittäin epäotollisena suuremmille hankinnoille ja kokivat oman työttömyysuhkansa hyvin suureksi. Luottamuksen nousu kertoo ennen kaikkea odotusten paranemisesta – ei vielä siitä, että työpaikat, ostovoima ja asuntomarkkinat olisivat jo palautuneet.
Suomen Pankin kesäkuun ennuste tukee varovaista tulkintaa. Sen mukaan BKT kasvaa vuonna 2026 vain 0,7 prosenttia ja työttömyysaste on vuositasolla 10,4 prosenttia. Työllisyysasteen ennustetaan laskevan vuoden 2025 tasosta 76,0 prosentista 75,5 prosenttiin. Tehtyjen työtuntien määrä kasvaisi vain 0,2 prosenttia. Vaikka nimellisansioiden arvioidaan kohoavan, energian kallistuminen, korot ja heikko työllisyys pysäyttävät Suomen Pankin mukaan kotitalouksien reaalitulojen kasvun käytännössä vuonna 2026.
Venäjän-kauppa on osa ongelmaa, mutta ei koko selitys
Venäjän-kaupan romahtamisella on ollut Suomelle todellinen merkitys. Vuonna 2021 Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä oli viisi prosenttia ja tavaratuonnista noin 12 prosenttia. Kaupan katkeaminen on rasittanut erityisesti itäistä Suomea, rajaliikenteeseen sidoksissa olleita yrityksiä sekä teollisuutta, joka käytti venäläistä energiaa ja raaka-aineita. Suomen Pankki pitää Venäjän-kaupan loppumista yhtenä Suomen vaisuun vientikehitykseen vaikuttaneista tekijöistä.
Tilastot eivät kuitenkaan tue väitettä, että koko Suomen talous voisi toipua vasta Venäjä-suhteiden normalisoituessa. Suomen Pankin tutkimuksen mukaan kaupan romahtamisen vaikutus useimpiin toimialoihin ja koko kansantalouteen on jäänyt rajalliseksi, sillä yritykset ovat korvanneet suuren osan menetetystä viennistä muilla markkinoilla. Suomen vaikeuksiin vaikuttavat lisäksi korkojen ja hintojen nousu, asuntorakentamisen romahdus, Saksan ja muun euroalueen teollisuuden heikkous, kotitalouksien varovaisuus, julkisen talouden sopeutus sekä pitkäaikaiset tuottavuusongelmat.
Täsmällisin johtopäätös onkin, että Suomen taloudessa on tapahtunut tuotannon ja viennin suhdannekäänne, mutta kansalaisten kokemassa taloudessa ja työllisyydessä käänne on vasta mahdollinen, ei toteutunut. Paremmat naapurisuhteet ja rauhanomainen turvallisuusympäristö voisivat vähentää epävarmuutta ja auttaa etenkin itäistä Suomea, mutta ne eivät yksin ratkaisisi rakentamisen, ostovoiman, julkisen velan, viennin rakenteen ja työvoiman kysynnän ongelmia.
Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, KEHA-keskus, Tulli ja Yle Areena.
Hakusanat: Suomen talous 2026, työttömyysaste, työllisyysaste, avoimet työpaikat, kuluttajien luottamus, BKT, Venäjän-kauppa, Juho Keskinen, Kaisa Kivipelto.
Internet-hakuohjeet: Tarkista uusimmat luvut hakemalla Tilastokeskuksesta työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito, KEHA-keskuksesta työllisyyskatsaus sekä Suomen Pankista kesäkuun 2026 talousennuste.
|
Copy / Kopioi
