Tarina merkantilismista ja köyhyydestä.
|
Mon, 26 May 2025 12:06:56 EEST
|
|
Merkantilistinen unelma ja sen varjopuolet Kuvittele aika, kauan sitten, 1500-luvulta aina 1700-luvun puoliväliin. Euroopassa valtiot kilpailivat keskenään kiivaasti vallasta ja vauraudesta. Tähän kilpailuun liittyi läheisesti taloudellinen filosofia nimeltä merkantilismi. Merkantilismin ydinajatuksena oli, että maan vauraus mitattiin sen omistaman kullan ja hopean määrällä. Mitä enemmän jalometalleja maalla oli, sitä rikkaampi ja mahtavampi se oli.
Tämän ajattelun mukaan valtion tuli pyrkiä maksimoimaan vientiä ja minimoimaan tuontia. Ajatuksena oli luoda jatkuva positiivinen kauppatase, jolloin rahaa virtaisi maahan ulkomailta. Tämä johti protektionistiseen politiikkaan: korkeita tulleja asetettiin tuontitavaroille, kotimaista teollisuutta tuettiin voimakkaasti ja siirtomaita käytettiin raaka-aineiden lähteenä ja valmiiden tuotteiden markkinapaikkana. Siirtomaiden tehtävänä oli palvella emämaata ja tuottaa sille hyötyä.
Miten köyhyys liittyi merkantilismiin?
Vaikka merkantilismin tavoitteena oli lisätä valtion vaurautta, se ei suinkaan hyödyttänyt kaikkia. Itse asiassa se johti usein laajaan köyhyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin.
* Työvoiman halpuus: Merkantilismin aikana uskottiin, että runsas ja halpa työvoima oli hyödyksi valtiolle, sillä se mahdollisti tuotteiden valmistamisen edullisesti vientiin. Tästä syystä palkat pidettiin tarkoituksella alhaisina. Työläisillä ei ollut juurikaan neuvotteluvaraa, ja heidän elinolonsa olivat usein kurjat. Tämä loi valtavan kuilun rikkaiden kauppiaiden ja tehtaanomistajien sekä työtä tekevien köyhien välille.
* Elintarvikepula ja nälänhätä: Koska valtion resurssit keskitettiin usein vientiteollisuuteen ja siirtomaiden hyödyntämiseen, paikallisen väestön tarpeet jäivät toissijaisiksi. Maatalous kärsi usein investointien puutteesta, ja tiukat vientisäännöt saattoivat johtaa elintarvikepulaan kotimaassa. Viljaa ja muita peruselintarvikkeita vietiin ulos, vaikka omalla maalla olisi ollut puutetta, mikä aiheutti nälänhätää ja levottomuuksia köyhimpien keskuudessa.
* Kilpailu ja sodat: Merkantilismi edisti kansojen välistä kilpailua, sillä jokainen valtio pyrki saamaan mahdollisimman suuren osuuden maailmankaupasta. Tämä johti lukuisiin sotiin, jotka olivat tuhoisia ja köyhdyttivät entisestään tavallisia ihmisiä. Sodat vaativat veronsa miesten muodossa, jotka joutuivat sotimaan, ja myös rahallisesti, sillä sota oli kallista ja verot nousivat.
* Siirtomaiden hyväksikäyttö: Siirtomaiden asukkaiden kohtalo oli ehkä merkantilismin synkin puoli. Heidän luonnonvaransa ryöstettiin, heidän talouksiaan estettiin kehittymästä ja heidät pakotettiin tuottamaan raaka-aineita emämaalle halpaan hintaan. Siirtomaiden ihmiset elivät usein syvässä köyhyydessä ja sorto oli yleistä.
Merkantilismi oli siis järjestelmä, joka keskittyi valtion ja hallitsijan vaurauteen, mutta jätti monet kansalaiset, erityisesti työväestön ja siirtomaiden asukkaat, syvään köyhyyteen ja kärsimykseen. Vasta kun Adam Smithin kaltaiset ajattelijat alkoivat kyseenalaistaa merkantilismin periaatteita ja korostaa vapaakaupan ja yksilön taloudellisen vapauden etuja, alkoi uusi aikakausi, joka lopulta muutti taloudellista ajattelua ja yhteiskuntia.
Lähteet:
* Heckscher, Eli F. Mercantilism. Vol. 1. George Allen & Unwin Ltd., 1935.
* Smith, Adam. An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations. W. Strahan and T. Cadell, 1776.
|
:
">Contact Us.
|
Tagit
tämä johti (2),
köyhyyteen ja (2),
oli (11),
usein (5),
valtion (4),
Siirtomaiden (4),
sillä (3),
merkantilismin (3),
johti (3),
Tämä (3),
tuotteiden (2),
the (2),
|
|
