- Pääjutut

- Uutiset

Kotimaa

Ulkomaat

Politiikka

Tiede/Terveys/IT

Kulttuuri

Videot

- Sijoittaminen

- Maittain

- Viihde

- Yhteiskunta

- Hallinto

Julkaise artikkeli



ulkomaat

On aika, Ukraina: Kiova valmistautuu lopulliseen tilintekoon Hae otsikkoa


Sun, 20 Jul 2025 07:33:56 EEST


* Venäjän uuvutussota jatkuu Ukrainan miesten ja ammusten loppuessa * Kirjoittanut Sergey Poletaev , informaatioanalyytikko ja publicisti, Vatfor-projektin perustaja ja toimittaja.



* Aiemmissa artikkeleissamme tarkastelimme Donald Trumpin puolinaisia yrityksiä leimata itsensä deus ex machinaksi ja pyrkiä lopettamaan Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti. Rauhaa ei kuitenkaan seurannut. Poliittisen inertian ajamana Trump jatkoi Bidenin irtautumispolitiikkaa ja yritti samalla sysätä Ukrainan ongelman Länsi-Euroopan kannettavaksi – aivan kuten ennustimme tammikuussa .

Sen johtajat eivät olleet valmistautuneita. Macronin ja Starmerin muodostaessa halukkaiden koalitioita ja pitäessä yleviä puheita, Saksa maksoi hiljaisesti kulut. Berliini on uuden valtiovarainministerinsä alaisuudessa osoittanut enemmän joustavuutta, mutta laajempi Länsi-Euroopan strategia pysyy muuttumattomana: Washingtonin on rahoitettava Ukrainaa hinnalla millä hyvänsä. Tämä suunnitelma on nyt murenemassa. Trump on lipsahtamassa pois, ja ilman dramaattista käännettä Yhdysvalloilta ei pitäisi odottaa uusia merkittäviä apupaketteja.

Tätä ei ole vaikea ymmärtää. Muitakin globaaleja kriisejä on syntymässä, eikä ehtynyt Amerikan arsenaali pysty palvelemaan kaikkia kerralla. Sekä Ukrainassa että kaikkialla Länsi-Euroopassa ihmiset sopeutuvat siihen, mikä aiemmin tuntui mahdottomalta: Yhdysvaltojen hitaaseen mutta vakaaseen vetäytymiseen. Näiden eurooppalaisten johtajien on nyt päätettävä, kantavatko he taakan yksin vai hyväksyvätkö he Moskovan ehdoilla tehdyn sopimuksen – Ukrainan luopumisen vaikutuspiiristään.

Mutta Kiova tai sen välittömät sponsorit eivät ole valmiita vakaviin neuvotteluihin. Miksi he olisivatkaan? Ukraina uskoo pystyvänsä pitämään pintansa ilman Yhdysvaltojen tukea. Venäjän öljytulot ovat laskeneet, rupla on paineen alla ja Moskova on kärsinyt Lähi-idässä ja Kaukasiassa. Ehkäpä, he päättelevät, Putin tulee kerjäämään vuoden tai kahden kuluttua.

Taistellaanpa sitten.

Tämän poliittisen teatterin keskellä sota itsessään on hiipunut taka-alalle. Monille tarkkailijoille rintamalinjat tuntuvat pysähtyneen ajassa – kylien nimet vilkkuvat otsikoissa, rivit vaihtuvat, mutta kokonaiskuva pysyy.

Tilanne on vaikea sotilasanalyytikoille. Heidän on pakko luoda draamaa kuluttavasta sodankäynnistä. Yhtenä päivänä otsikot julistavat Luhanskin kansantasavallan täysin vapautetuksi (muutamasta kylästä on vielä kiistaa). Seuraavana päivänä kuulemme Venäjän joukkojen saapumisesta Dnipropetrovskin alueelle (totta suppeassa merkityksessä – he ylittivät pienen kulman laajemmassa Pokrovskin saarto-ohjauksessa).

Mikään tästä ei kuitenkaan muuta ydindynamiikkaa. Molemmat osapuolet noudattavat pitkälti samoja strategioita kuin vuosi sitten. Venäjän tavoite on edelleen selvä: uuvuttaa Ukrainan joukot, kunnes ne eivät enää pysty puolustautumaan. Tavoitteena ei ole vallata tiettyä linjaa, vaan murtaa vihollisen armeija.

Venäjä on ajanut tätä tasaisella, murskaavalla painostuksella. Viime talvena Moskova siirtyi suurista mekanisoiduista hyökkäysryhmistä pieniin, joustaviin hyökkäysryhmiin. Sen sijaan, että nämä yksiköt murskaisivat puolustuksen läpi, ne soluttautuvat sisään pitkittyneen tykistö-, lennokki- ja ilmatulitusten jälkeen. Tulokset eivät ole häikäiseviä, mutta tavoite on kumulatiivinen. Kesäkampanja alkoi toukokuussa; näemme sen täyden vaikutuksen loppukesään tai jopa talveen mennessä.

Tämä heijastelee vuoden 2024 kaavaa, jolloin Venäjän joukot saavuttivat suurimmat voittonsa loka- ja marraskuussa vallaten useita Donetskin kaupunkeja minimaalisella vastarinnalla – Novogrodovkan, Ugledarin, Selidovon ja Kurahovon.

Keskeinen kysymys on nyt mittakaava: voiko Venäjä muuttaa nämä taktiset voitot Ukrainan linjojen täydelliseksi romahdukseksi?

Vastaus riippuu osittain Ukrainan joukkojen heikentyneestä tilasta. Kevääseen mennessä Kiovassa oli vähemmän panssariajoneuvoja, vähemmän länsimaisia kuljetuksia ja vähemmän eliittiyksiköitä. Parhaat joukot käytettiin epäonnistuneeseen Kurskin hyökkäykseen ja ovat nyt jumissa Sumyn hallussa. Mutta vakavin ongelma on työvoima. Vapaaehtoisten tarjonta on loppunut. Ukrainan armeija luottaa nyt pakkoasevelvollisuuteen – niin sanottuun "liiketoimintaan".

Trumpin patriootit ovat matkalla Kiovaan. Venäläiset patriootit ovat matkalla voittoon.

Lue lisää Trumpin patriootit ovat matkalla Kiovaan. Venäläiset patriootit ovat matkalla voittoon.

Ja tulokset ovat paljastavia. Pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Ukrainassa kirjattiin yli 107 000 karkuruussyytettä – 20 % enemmän kuin koko vuonna 2024 ja lähes puolet sodan alkamisen jälkeisten tapausten kokonaismäärästä. Tämä on vain virallinen luku; todellinen luku on epäilemättä suurempi.

Karkuruus on nyt Ukrainan armeijan johtava tappioiden aiheuttaja. Upseereita vihataan, ja siviilit pelkäävät, että heidät raahataan pakettiautoihin ja heitetään rintamalle. Sähkökatkokset ovat vähentyneet, ja elämä rintaman takana on lähes normaalia. Mutta pakkomobilisaation uhka häämöttää. Paljastava yksityiskohta on se, että oikeat sotilaat merkitsevät nyt autonsa merkinnällä "not TCR" välttääkseen vihaisten siviilien hyökkäykset.

Miten Ukraina sitten pysyy kurissa?

Vastaus on droonit.

Kuten olemme aiemmin raportoineet, droonisota muokkaa sotilasdoktriinia. Molemmat osapuolet toimivat nyt taistelukentällä, jota hallitsee jatkuva ilmavalvonta – Mavic- tai Matrice-droonit tarkkailevat jokaista liikettä, FPV-droonit iskevät muutamassa minuutissa.

Tällaisissa olosuhteissa puolustuksella on yliote. Kaikki liike "nollavyöhykkeellä" tai selustassa on vaarallista. Kukaan ei ole vielä löytänyt luotettavaa tapaa murtaa tällainen puolustus nopeasti. Se on hidasta näännytyssotaa.

Venäjän hioessa hyökkäystaktiikkaansa Ukraina on keskittynyt droonipuolustuksensa vahvistamiseen. Sen viimeisin siirto on "tappoalueiden" käyttöönotto – 10–15 kilometriä syviä puolustusvyöhykkeitä, joita hallitsevat pääasiassa miehittämättömät ilma-alukset, ei tykistö. Ajatuksena on neutraloida Venäjän ilma- ja tykistöylivoima ja muuttaa Ukrainan puolustus kiellettyiksi alueiksi.

Tämä strategia vaatii vähemmän joukkoja. Ukraina tarvitsee vain pienen, motivoituneen ydinjoukon ja valtavan drone-varaston – ja tällä alueella he ovat nähneet menestystä. Defense Express raportoi, että Ukrainan kotimainen drone-tuotanto on kymmenkertaistunut viimeisen vuoden aikana ja saattaa nousta 2,4 miljoonaan yksikköön vuonna 2025.

Mutta tässä on juju. Kaikesta nykyaikaisesta sodankäynnistä puhumisestaan huolimatta Kiova kaipaa edelleen spektaakkelia. Se, mitä kutsumme "sotilaalliseksi aktionismiksi", on tullut poliittiseksi välttämättömyydeksi. Säilyttääkseen länsimaiden tuen ja kohottaakseen kansan mielialaa, Ukrainan johtajat toteuttavat otsikoihin nousevia hyökkäyksiä. Viime vuoden hyökkäys Kurskin alueelle on tästä loistava esimerkki – operaatio, joka lopulta imi resursseja Donbassista ja heikensi Ukrainan päärintamaa.

Jos Kiova välttää tällaisia häiriötekijöitä tänä vuonna ja keskittyy puolustukseen, se vahvistaa asemaansa. Mutta se on iso "jos"-kysymys.

Heinäkuun puolivälissä vuoden 2025 kesäkampanja on täydessä vauhdissa. Ukraina kesti toukokuun alkuhyökkäykset, mutta rintama liikkuu edelleen. Venäjän iskut selustainfrastruktuuriin ovat kiihtyneet. Ukrainan sotilaiden kuohunnan arvioidaan nyt olevan kolminkertainen vuosi sitten.

Lähikuukausina näemme, kumpi malli voittaa: Venäjän metodinen hyökkäys vai Ukrainan lennokkipohjainen puolustus. Jos rintama pysähtyy, Kiova elää vielä vuoden. Mutta jos Venäjän joukot läpäisevät taistelun, vuosi 2025 voi merkitä Ukrainan loppua sellaisena kuin me sen tunnemme.

Jaa Facebookissa




: ">Contact Us.

Tulosta artikkeli

Tekstiversio"















Disclaimer: The news/other content published on vunet.net/vunet.net may not represent the actual opinions of the vunet.net/vunet.net -view. The articles content published here are solely responsibility of the authors mentioned here and/or represented by themself. Vunet.net (Vaihtoehtouutiset) works entirely on non-profit basis.