- Pääjutut

- Uutiset

Kotimaa

Ulkomaat

Politiikka

Tiede/Terveys/IT

Kulttuuri

Videot

- Sijoittaminen

- Maittain

- Viihde

- Yhteiskunta

- Hallinto

Julkaise artikkeli



ulkomaat

Puolustusvero ja sen hyödyt Euroopassa Hae otsikkoa


Sat, 28 Jun 2025 07:09:58 EEST


Kysymys puolustusveroista ja niiden hyödyistä on monitahoinen, erityisesti kun tarkastellaan sitä Euroopan maiden ja Naton näkökulmasta. Väite, että Naton 5 %:n BKT-osuus on "Euroopan kansojen sotavero, josta hyötyy lähinnä USA:n sotateollisuus", ansaitsee taloustieteilijän näkökulmasta kriittisen tarkastelun.



Ensinnäkin, on tärkeää korjata virheellinen oletus. Nato ei vaadi jäsenmailtaan 5 %:n BKT-osuutta. Sen sijaan Naton jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään vähintään 2 % BKT:staan puolustusmenoihin. Tämä tavoite asetettiin Walesin huippukokouksessa vuonna 2014, ja tavoitteena on lisätä puolustusinvestointeja ja jakaa taakkaa oikeudenmukaisemmin liittolaisten kesken.

Puolustusmenojen lisääntyminen Euroopassa hyödyttää useita tahoja, eikä hyöty rajoitu ainoastaan Yhdysvaltain sotateollisuuteen:

Euroopan oma puolustusteollisuus: Vaikka Yhdysvallat on merkittävä aseiden viejä, Euroopassa on myös vahva ja kasvava puolustusteollisuus. Esimerkiksi Saksalla, Ranskalla, Yhdistyneellä kuningaskunnalla, Italialla ja Ruotsilla on merkittäviä aseteollisuuden yrityksiä (esim. Airbus Defence and Space, Rheinmetall, BAE Systems, Leonardo, Saab). Kun Euroopan maat lisäävät puolustusmenojaan, osa näistä varoista kanavoituu Euroopan sisäisiin hankintoihin, mikä tukee eurooppalaista teollisuutta, luo työpaikkoja ja edistää teknologista kehitystä Euroopassa.

Työllisyys ja talouskasvu Euroopassa: Puolustusmenojen kasvu tarkoittaa investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, tuotantoon ja palveluihin. Tämä voi luoda työpaikkoja korkean teknologian aloille, insinööri-, ja huoltohenkilöstölle. Vaikka puolustusmenojen stimuloiva vaikutus talouteen on kiistanalainen ja niitä pidetään usein "tuottavuutta heikentävinä" menoina, ne voivat lyhyellä aikavälillä tuoda taloudellista aktiviteettia ja työllisyyttä.

Euroopan maiden oma turvallisuus: Puolustusmenojen ensisijainen tarkoitus on parantaa kansallista ja kollektiivista turvallisuutta. Lisääntyneet investoinnit kalustoon, koulutukseen ja valmiuteen vahvistavat Euroopan maiden kykyä puolustautua uhkia vastaan ja osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tämä lisää ennaltaehkäisevää pelotevaikutusta ja voi vähentää riskialttiimpien skenaarioiden todennäköisyyttä.

Uskottavuus Natossa ja poliittinen painoarvo: Kun Euroopan maat täyttävät puolustusmenotavoitteensa, ne osoittavat sitoutumistaan Naton yhteiseen puolustukseen. Tämä voi parantaa niiden uskottavuutta liittolaisten silmissä ja lisätä niiden poliittista painoarvoa Naton päätöksenteossa. Se myös vähentää taakan jakautumisen epätasaisuudesta johtuvia jännitteitä erityisesti Yhdysvaltojen suuntaan.

On totta, että merkittävä osa kehittyneemmästä sotilasteknologiasta ja kalustosta tulee Yhdysvalloista. Tämä johtuu Yhdysvaltojen valtavista investoinneista puolustustutkimukseen ja -kehitykseen vuosikymmenten ajan. Euroopan maat usein hankkivat tiettyjä järjestelmiä, kuten hävittäjiä tai ohjuspuolustusjärjestelmiä, Yhdysvalloista niiden suorituskyvyn tai yhteensopivuuden vuoksi. Kuitenkin monet hankinnat tehdään myös Euroopan sisältä, ja pyrkimyksenä on lisätä eurooppalaista strategista autonomiaa myös puolustusteknologiassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Yhdysvaltain puolustusteollisuus hyötyy epäilemättä Euroopan lisääntyneistä puolustusmenoista, on virheellistä väittää, että hyödyt rajoittuisivat pelkästään siihen. Puolustusmenot tukevat myös Euroopan omaa teollisuutta, luovat työpaikkoja ja mikä tärkeintä, lisäävät Euroopan maiden omaa turvallisuutta ja poliittista painoarvoa kansainvälisellä näyttämöllä. Kyseessä ei ole vain "sotavero", vaan pikemminkin investointi turvallisuuteen ja vakauteen geopoliittisesti epävakaassa maailmassa.

Lähteet:

NATO Defence Expenditure:
linkhttps://www.nato.int


European Defence Agency (EDA):
linkhttps://eda.europa.eu


SIPRI (Stockholm International Peace Research Institute) Military Expenditure Database:
linkhttps://www.sipri.org


Jaa Facebookissa




: ">Contact Us.

Tulosta artikkeli

Tekstiversio"















Disclaimer: The news/other content published on vunet.net/vunet.net may not represent the actual opinions of the vunet.net/vunet.net -view. The articles content published here are solely responsibility of the authors mentioned here and/or represented by themself. Vunet.net (Vaihtoehtouutiset) works entirely on non-profit basis.