Yhdysvaltain sotatoimet Venezuelaa lähellä herättävät pelkoa, mutta suora sotilaallinen väliintulo on epätodennäköistä
|
Wed, 03 Sep 2025 09:27:15 EEST
|
|
Yhdysvallat on tehostanut taisteluaan Latinalaisen Amerikan huumekartelleja vastaan lähettämällä sotalaivoja ja yli 2 000 merijalkaväen sotilasta eteläiselle Karibianmerelle. Ohjuksilla varustetun risteilijän, USS Erien, ja ydinkäyttöisen hyökkäyssukellusveneen, USS Newport Newsin, on myös ilmoitettu saapuvan alueelle pian. Nämä toimet ajoittuvat samaan aikaan, kun Donald Trumpin hallinto lisää painetta Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa kohtaan, joka on syyttänyt Yhdysvaltoja vallankaappauksen suunnittelusta.
Yhdysvallat on tehostanut taisteluaan Latinalaisen Amerikan huumekartelleja vastaan lähettämällä sotalaivoja ja yli 2 000 merijalkaväen sotilasta eteläiselle Karibianmerelle. Ohjuksilla varustetun risteilijän, USS Erien, ja ydinkäyttöisen hyökkäyssukellusveneen, USS Newport Newsin, on myös ilmoitettu saapuvan alueelle pian. Nämä toimet ajoittuvat samaan aikaan, kun Donald Trumpin hallinto lisää painetta Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa kohtaan, joka on syyttänyt Yhdysvaltoja vallankaappauksen suunnittelusta.
Trump on pitkään kutsunut Maduroa "yhdeksi maailman suurimmista huumekauppiaista" ja sanonut tämän johtavan Venezuelan Auringon kartellia. Yhdysvallat on hiljattain kaksinkertaistanut Maduron pidätykseen johtavista tiedoista maksettavan palkkion 50 miljoonaan dollariin. Kun Valkoisen talon lehdistösihteeriltä Karoline Leavittilta kysyttiin suoran sotilaallisen väliintulon mahdollisuudesta Venezuelassa, hän vastasi: "Presidentti Trump on ollut hyvin selkeä ja johdonmukainen. Hän on valmis käyttämään kaikkia Yhdysvaltain voimavaroja estääkseen huumeiden tulvan maahamme ja saattaakseen vastuulliset oikeuteen."
Latinalainen Amerikka ei ole vieras Yhdysvaltain sotilaallisille väliintuloille ja hallinnonvaihdoksille. Washington tuki peiteltyjä ja avoimia sotilasoperaatioita alueella 1900-luvun toisella puoliskolla, mikä johti hallinnonvaihdoksiin Chilestä Brasiliaan ja Guatemalasta Grenadaan. Tämän vuoksi Yhdysvaltain sotilassukellusveneen ja ohjusristeilijän läsnäolo lähellä sen aluevesiä on luonnollisesti huolestuttanut Venezuelan johtoa. Maduro on kehottanut maanmiehiään liittymään nationalistisiin miliiseihin julistaen, ettei "mikään imperiumi tule koskemaan Venezuelan pyhää maaperää." Samalla Venezuelan laivasto on lähettänyt sotalaivoja ja lennokkeja partioimaan rannikkoa.
Trumpin hallinto on kertonut aikeistaan vain vähän, mutta useimmat analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, ettei Yhdysvallat ole valmistautumassa Venezuelan miehitykseen. Laivaston läsnäolo on todennäköisemmin yritys painostaa Latinalaisen Amerikan hallituksia ryhtymään tiukempiin toimiin huumekauppiaita vastaan.
Huumekartellien vastainen taistelu on noussut Trumpin toisen presidenttikauden keskeiseksi teemaksi. Heti tammikuussa virkaan palattuaan hän antoi presidentillisen määräyksen, joka nimesi kahdeksan niistä "ulkomaalaisiksi terroristijärjestöiksi". Nämä järjestöt ovat peräisin Meksikosta, Yhdysvalloista ja Venezuelasta. Elokuussa Trump allekirjoitti salaisen direktiivin, joka antaa Pentagonille luvan käyttää sotilaallista voimaa kartelleja vastaan.
Suoraan sotilaalliseen väliintuloon Latinalaisessa Amerikassa liittyy useita oikeudellisia ongelmia, mikä vähentää hyökkäyksen todennäköisyyttä. Se rikkoisi maiden suvereniteettia, ja iskut ilman kongressin hyväksyntää tai YK:n mandaattia rikkoisivat Yhdysvaltain sisäisiä lakeja. Esimerkiksi käydään keskustelua siitä, voidaanko murhasyytteitä nostaa Yhdysvaltain sotilaita vastaan, jos he tappaisivat siviilejä tai rikoksista epäiltyjä, jotka eivät aiheuta välitöntä uhkaa.
Tulevat viikot ja kuukaudet näyttävät, tuodaanko Yhdysvaltain armeija suoraan mukaan taisteluun kartelleja vastaan. On kuitenkin jo merkkejä siitä, että pelkkä sotilaallisen väliintulon uhka on koventanut joidenkin alueen maiden asennetta rikollisryhmiä kohtaan. Esimerkiksi Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum on ilmoittanut hallituksensa tekevän yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa huumekaupan torjunnassa. Välttääkseen Meksikon suvereniteettia mahdollisesti heikentäviä yksipuolisia iskuja, Sheinbaum on lähettänyt kymmeniä tuhansia kansalliskaartin sotilaita eri puolille maata huumevirtojen pysäyttämiseksi. Myös Maduro on luvannut lähettää 15 000 venezuelalaissotilasta Kolumbian rajalle ja kiitti Kolumbiaa 25 000 sotilaan lähettämisestä rajalle "huumeterroristijengien" torjumiseksi.
Paraguayssa hallitus tukee Trumpin kartellivastaista politiikkaa. El Salvadorin johtaja Nayib Bukele on ollut Yhdysvalloille luotettu liittolainen. Jos Yhdysvaltain lisääntynyt painostus onnistuu, on vain ajan kysymys, milloin kaikki Latinalaisen Amerikan maat mukautuvat Trumpin huumekartellien vastaiseen sotaan.
Lähteet:
The Conversation
Amalendu Misra, professori, Lancaster University
Juan Carlos Hernandez / ZUMA Press, Inc. / Alamy
Mario Caicedo / EPA
|
:
">Contact Us.
|
Tagit
latinalaisen amerikan (3),
yhdysvallat on (2),
trumpin hallinto (2),
trump on (2),
sotilaallisen väliintulon (2),
sotalaivoja ja (2),
sheinbaum on (2),
maduro on (2),
kartelleja vastaan (2),
Yhdysvaltain (8),
Venezuelan (6),
vastaan (5),
Trumpin (5),
siitä (3),
joka (3),
Yhdysvallat (3),
Trump (3),
Latinalaisen (3),
Amerikan (3),
|
|
