Käräjäoikeuden päätöksessä osa syytteistä hylättiin, mutta muutamia langettavia tuomioita annettiin, mikä johti osapuolten valituksiin hovioikeuteen. Hovioikeudessa kiistan ytimessä on ollut kysymys siitä, missä määrin hakaristien ja muiden symbolien käyttö voidaan tulkita rikokseksi. Syyttäjän mukaan kyseessä on ollut nimenomaan viharikos, kun taas puolustus on esittänyt, että kyse oli poliittisesta ilmaisusta. Oikeudenkäynnin myötä on noussut esiin laajempi yhteiskunnallinen keskustelu viharikoslainsäädännön soveltamisesta Suomessa. Monet asiantuntijat ovat huomauttaneet, että Suomen lainsäädäntö ei kiellä yksiselitteisesti kaikkia kansallissosialistisia symboleita, toisin kuin esimerkiksi Saksa. Hovioikeuden päätös tulee vaikuttamaan siihen, miten vastaaviin tapauksiin suhtaudutaan tulevaisuudessa. Päivi Räsäsen homoseksuaaleja koskeneesta kirjoittelusta valitetaan korkeimpaan oikeuteen Kansanedustaja Päivi Räsäsen oikeustaistelu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan jatkuu, sillä syyttäjä on päättänyt viedä tapauksen korkeimpaan oikeuteen. Hovioikeus vapautti Räsäsen kaikista syytteistä vuonna 2024, mutta syyttäjän mukaan tapaus sisältää ennakkotapauksen kannalta tärkeitä kysymyksiä, jotka vaativat korkeimman oikeuden kannanottoa. Räsänen itse kertoo olevansa yllättynyt valituksesta ja uskoo, että hovioikeuden päätös oli jo riittävän selkeä. Räsäsen oikeudenkäynti on herättänyt laajaa huomiota Suomessa ja ulkomailla, erityisesti sananvapauteen ja uskonnollisiin näkemyksiin liittyvien kysymysten vuoksi. Häntä vastaan nostetut syytteet perustuivat vuosien takaisiin kirjoituksiin ja haastatteluihin, joissa hän ilmaisi Raamattuun perustuvia näkemyksiään homoseksuaalisuudesta. Käräjä- ja hovioikeus kuitenkin katsoivat, ettei Räsäsen ilmaisun katsottu täyttävän rikoksen tunnusmerkistöä. Mikäli korkein oikeus ottaa tapauksen käsiteltäväkseen, sen päätöksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia tuleviin sananvapaus- ja vihapuheoikeudenkäynteihin Suomessa. Monet asiantuntijat pitävät mahdollisena, että lopullinen ratkaisu voi vaikuttaa myös siihen, miten viharikoslainsäädäntöä tulkitaan jatkossa. Päivi Räsäsen syytteet kaatuivat hovioikeudessa – toivoo päätöksestä ennakkotapausta Helsingin hovioikeus hylkäsi syyskuussa 2024 kaikki kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuneet syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Päätös oli Räsäselle suuri helpotus, sillä oikeudenkäynti oli kestänyt useita vuosia ja saanut laajaa julkista huomiota. Oikeuden mukaan Räsäsen lausunnot eivät ylittäneet lain rajoja, vaan ne olivat osa uskonnollista ja yhteiskunnallista keskustelua, jota suojellaan sananvapaudella. Päätöksen jälkeen Räsänen totesi toivovansa, että hovioikeuden ratkaisu muodostuisi ennakkotapaukseksi tuleville sananvapauskysymyksille. Hän korosti, että oikeuden päätös vahvistaa uskonnollisten näkökulmien ilmaisemisen olevan sallittua myös silloin, kun ne voivat herättää vastustusta. Syyttäjän mielestä päätös oli kuitenkin epäselvä ja antoi väärän signaalin vihapuheen torjunnasta, minkä vuoksi tapausta halutaan käsiteltäväksi korkeimmassa oikeudessa. Keskustelu sananvapauden ja viharikoslainsäädännön rajoista jatkuu, ja oikeuden päätös voi vaikuttaa laajasti poliittiseen ilmapiiriin Suomessa. Monet kansainväliset sananvapausjärjestöt ovat kommentoineet tapausta ja pitäneet hovioikeuden ratkaisua merkittävänä voittona ilmaisunvapaudelle. Toisaalta monet ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet päätöstä ja vaatineet tiukempia toimia vihapuheen torjumiseksi. |
https://vunet.net