Yhdysvaltalainen tutkija ja kulttuurihistorioitsija on jäljittänyt alkuperäisen Barbie-nuken juuret, ja tarina osoittautuu huomattavasti synkemmäksi kuin Mattelin markkinointimyytti. Ennen kuin Barbie vallitsi maailmaa, sen esiasteen loi saksalainen yritys, joka oli tunnettu kipsivaloksista — muun muassa Adolf Hitlerin muotokuvista.Uuden selvityksen mukaan Mattel ei kehittänyt Barbiea tyhjästä, vaan hyödynsi aikaisempaa saksalaista mallinukkea, jonka valmistaja oli toiminut natsi-Saksan aikana propagandan ja taidejäljennösten tuottajana. Löytö avaa täysin uuden keskustelun yhden maailman tunnetuimman lelun historiallisista juurista. -- Barbie on vuosikymmeniä nähty amerikkalaisen unelman, modernin naiseuden ja populaarikulttuurin ikonina. Mattelin virallisen tarinan mukaan Ruth Handler keksi nuken 1950-luvun lopulla, kun hän huomasi lastensa leikkivän paperinukeilla, joilla oli aikuisten roolit. Uusi tutkimus kuitenkin haastaa tämän version: todellinen esikuva ei syntynyt Kaliforniassa, vaan sodan runtelemassa Saksassa. Tutkijan mukaan Barbarin edeltäjä oli Bild Lilli – aikuisille tarkoitettu saksalainen nukke, jonka visuaalinen tyyppi ja muotoilukieli periytyivät yllättävästä ja epämiellyttävästä lähteestä. Bild Lillin taustalla toimi yritys, joka oli erikoistunut kipsivaloksiin ja veistoksiin 1930–40-luvuilla — ja sen tunnetuimmat tilaukset olivat valtiollisia propagandatöitä, mukaan lukien Hitlerin muotokuvat. Yrityksen tuotantoa alettiin sodan jälkeen suunnata viihteeseen ja turisti-esiintymiin, ja Bild Lilli luotiin alun perin pilalehden sarjakuvahahmoksi. Mattel osti oikeudet nukkeen 1960-luvulla, muokkasi sen kasvonpiirteitä, vartalon mittasuhteita ja vaatekonsepteja — ja markkinoi uuden version ”amerikkalaisena ideaalinukkena”. Tutkimus herättää nyt keskustelua kulttuurihistoriallisesta omimisesta, globaalien brändien alkuperästä ja siitä, kuinka monimutkaisia ja arvaamattomia ikonisten esineiden historiat voivat olla. Barbie ei ole vain muovinukke — vaan kulttuurinen kerrostuma, joka ulottuu odottamattomasti 1900-luvun pimeimpiin lukuihin. |
https://vunet.net