CIA:n Himalaja-operaatio johti plutoniumlähteen katoamiseen – tapaus yhä vailla varmuutta
|
Tue, 16 Dec 2025 13:42:04 CET
|
|
Yhdysvaltain ja Intian yhteinen kylmän sodan aikainen tiedusteluoperaatio johti 1960-luvulla radioisotooppilähteen katoamiseen Nanda Devin vuoristossa. Tapausta on myöhemmin kuvattu sekä ympäristöriskinä että esimerkkinä aikakauden teknologisista ja poliittisista rajoitteista.
MOSKOVA / NEW DELHI, 15. joulukuuta 2025. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA menetti 1960-luvulla Himalajalla radioisotooppisen energialähteen, jota oli tarkoitus käyttää Kiinan ohjus- ja ydinkokeiden varhaisvaroitusjärjestelmässä, useat historialliset lähteet ja myöhemmät lehtitutkimukset vahvistavat.
Kyseessä ei ollut ydinreaktori sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan plutonium-238:aa sisältävä radioisotooppinen lämpögeneraattori (RTG), jota käytettiin tuolloin sähkönlähteenä syrjäisissä ja äärimmäisissä olosuhteissa. Laitteessa ei ollut räjähdysmekanismia, eikä se voinut toimia ydinaseena, mutta se tuotti jatkuvaa lämpöä ja säteilyä radioaktiivisen hajoamisen seurauksena.
Operaatio liittyi Kiinan ensimmäisiin ydinkokeisiin vuosina 1964–1965. CIA pyrki asentamaan korkealle Himalajalle signaalitiedustelulaitteiston, joka olisi kyennyt havaitsemaan Kiinan ohjuslaukaisuja. Hankkeeseen osallistui pieni piiri Intian viranomaisia, ja sen toteutuksesta vastasivat kokeneet vuorikiipeilijät sekä tiedusteluhenkilöstö.
Syksyllä 1965 sääolosuhteet pakottivat ryhmän keskeyttämään yrityksen viedä laitteisto Nanda Devin huipulle. RTG-yksikkö ja siihen liittyvä antennilaitteisto jätettiin väliaikaisesti vuoristoon tarkoituksena noutaa ne myöhemmin. Seuraavana keväänä 1966 alueella tapahtunut lumivyöry oli kuitenkin hävittänyt paikan, johon laite oli kätketty, eikä sitä löydetty myöhemmistä etsinnöistä huolimatta.
Intian viranomaiset ja CIA suorittivat etsintöjä useiden vuosien ajan käyttäen säteilymittareita, infrapunalaitteita ja metallinilmaisimia. Laitetta ei kuitenkaan koskaan paikannettu, ja sen oletetaan joko hautautuneen syvälle jäätikön alle tai siirtyneen vähitellen sulamisvesien mukana alemmille alueille. Tästä ei ole kuitenkaan esitetty varmaa näyttöä.
Asiantuntijoiden mukaan plutonium-238:n pitkä puoliintumisaika tarkoittaa, että materiaali tuottaa lämpöä vuosikymmenten ajan, mutta sen ympäristövaikutusten laajuudesta Himalajan alueella ei ole olemassa luotettavaa mittausdataa. Yhteyttä alueen myöhempiin maanvyöryihin tai ihmisten sairastumisiin ei ole pystytty tieteellisesti osoittamaan.
Tapaus tuli laajemmin julkisuuteen 1970-luvulla Yhdysvaltain median ja kongressin tutkimusten kautta, mikä aiheutti diplomaattista kitkaa Intian ja Yhdysvaltojen välillä. Molemmat maat pyrkivät sittemmin vaimentamaan kiistaa, ja vuoristoon sijoitetut tiedustelulaitteet korvattiin myöhemmin satelliittipohjaisilla järjestelmillä.
Nanda Devin alue suljettiin vuorikiipeilyltä vuonna 1983 ympäristönsuojelullisista syistä. Kadonneen radioisotooppilähteen tarkka sijainti ja todellinen vaikutus ympäristöön ovat edelleen avoimia kysymyksiä.
Lähteet: The New York Times, CIA:n myöhemmin julkistetut asiakirjat (FOIA), Intian ulkoministeriön arkistot, Congressional Research Service, National Geographic Society, useat kylmän sodan historiaa käsittelevät akateemiset tutkimukset.
|