- Pääjutut

- Uutiset

Kotimaa

Ulkomaat

Politiikka

Konfliktit

Tiede/Terveys/IT

Työpaikat

Psykologia

Seksuaalisuus

Kulttuuri

Videot

- Sijoittaminen

- Maittain

- Viihde

- Yhteiskunta

- Hallinto

Julkaise artikkeli

- Uutta! Näytä kaikki uutiset kerralla.

politiikka

Putinin rauhanehdot ja Venäjän turvatakuuvaatimukset

06.03.2025

Venäjän vaatimukset turvallisuustakuista lännelle ja naapurimaille Joulukuussa 2021 Venäjä esitti laajan listan turvallisuustakuuvaatimuksia Yhdysvalloille ja Nato-liittoumalle. Presidentti Vladimir Putin vaati sitovia sopimuksia, joilla Naton laajeneminen itään pysäytetään (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Käytännössä Venäjä halusi etupiirijaon palauttamista: Naton pitäisi sitoutua olemaan ottamatta uusia jäseniä Itä-Euroopasta (erityisesti Ukrainaa ei saisi ottaa jäseneksi) ja vetämään joukkonsa pois Keski- ja Itä-Euroopan maista, jotka olivat liittyneet Natoon Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset). Putin myös vaati, että Naton tulee olla sijoittamatta “Venäjää uhkaavia asejärjestelmiä” Venäjän rajojen läheisyyteen (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset) – viittaus esimerkiksi ohjusjärjestelmiin, joita Venäjä piti uhkana. Nämä ehdot merkitsisivät Naton avoimien ovien politiikan loppua ja sotilasliiton perääntymistä monista Itä-Euroopan maista, mikä olisi mullistanut Euroopan turvallisuusrakenteen Venäjän eduksi ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset) ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset).

Venäjän vaatimukset koskettivat myös Suomea ja muita sotilasliittoon kuulumattomia naapurimaita. Vaikka Suomea ei nimeltä mainittu, Naton laajenemisen kieltämisessä itään oli implisiittisesti kyse myös Suomen ja Ruotsin jäsenyyden torppaamisesta (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Putin oli aiempina vuosina toistuvasti todennut, että Suomen Nato-jäsenyys on “maan oma asia”, vaikkakin varoittanut seurauksista (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Nyt linja muuttui jyrkemmäksi: Kremlin puheissa kyseenalaistettiin ensimmäistä kertaa suoraan Suomen ja Ruotsin oikeus hakea Natoon (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Joulukuun 2021 lausunnossaan Putin painotti, että Venäjä tarvitsee juridiset takuut siitä, ettei Nato enää laajene, koska länsi ei sen mielestä ollut pitänyt aiempia epävirallisia lupauksiaan (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Venäläisessä mediassa sävy koveni: esimerkiksi valtiollisen RIA Novostin artikkelissa tammikuussa 2022 väitettiin, että “Suomessa on väärin edes puhua oikeudesta liittyä Natoon” ja vihjailtiin Naton tekevän Suomesta “uutta Ukrainaa” (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset) (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset).

Putinin rauhanehdot Ukrainan sodassa
Helmikuussa 2022 Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, perustellen sitä mm. Ukrainan “militarisoinnilla” ja länsi-integraatiolla. Sodan alkuvaiheessa Putin asetti ankarat ehdot tulitauolle ja rauhalle. Ukrainan olisi sitouduttava pysyvään sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, eli luovuttava Nato-jäsenyysaikeistaan, sekä suostuttava laajaan aseistariisuntaan. Vuonna 2022 käydyissä rauhanneuvotteluissa Venäjä vaati, että Ukrainan armeija kutistetaan viidesosaan entisestä – enintään 50 000 sotilaaseen – ja ettei Ukrainalla saa olla raskasta kalustoa kuin rajallinen määrä (Media: Venäjä esitti karuja vaatimuksia Ukrainalle vuonna 2022 | MTV Uutiset) (Media: Venäjä esitti karuja vaatimuksia Ukrainalle vuonna 2022 | MTV Uutiset). Lisäksi Ukraina ei saisi kehittää tai hankkia pitkän kantaman asejärjestelmiä (yli 250 km kantavia ohjuksia) (Media: Venäjä esitti karuja vaatimuksia Ukrainalle vuonna 2022 | MTV Uutiset). Käytännössä nämä ehdot olisivat halvaannuttaneet Ukrainan puolustuskyvyn pitkäksi aikaa.

Venäjä vaati Ukrainalta myös merkittäviä poliittis-territoriaalisia myönnytyksiä. Neuvottelutietojen mukaan Ukrainaa painostettiin luopumaan itäisistä alueistaan: sen olisi tunnustettava Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden “itsenäisyys” niiden hallinnollisten rajojen puitteissa (Media: Venäjä esitti karuja vaatimuksia Ukrainalle vuonna 2022 | MTV Uutiset). Tämä olisi merkinnyt alueiden luovuttamista Venäjälle silloinkin, kun Venäjän joukot eivät niitä vielä hallinneet (Media: Venäjä esitti karuja vaatimuksia Ukrainalle vuonna 2022 | MTV Uutiset). Myös Krimin aseman tunnustaminen Venäjälle oli de facto vaatimus, sillä Venäjä ei suostunut edes keskustelemaan Krimistä. Lisäksi kaikki Venäjän vastaiset pakotteet ja oikeustoimet tulisi perua (Media: Venäjä esitti karuja vaatimuksia Ukrainalle vuonna 2022 | MTV Uutiset). Venäjä esitti jopa kulttuurisia ehtoja: venäjän kielelle olisi annettava virallisen kielen asema Ukrainassa ja Neuvostoliiton voitonpäivän symbolien käytön rajoituksista luovuttava – eräänlainen “kunnianpalautus” neuvostoperinnölle Ukrainassa (Venäjä vaati Ukrainalta vuonna 2022, että maan armeija pienennetään viidesosaan, ja kunnianpalautusta Neuvostoliitolle | Demokraatti.fi ). Vastineeksi näistä äärimmäisistä rauhanehdoista Venäjä tarjosi vähän: käytännössä vain taistelujen keskeyttämisen sillä edellytyksellä, että se saa pitää valtaamansa alueet (Venäjä vaati Ukrainalta vuonna 2022, että maan armeija pienennetään viidesosaan, ja kunnianpalautusta Neuvostoliitolle | Demokraatti.fi ). Venäjän lähtöehdot olivat näin ollen hyvin jyrkät, ja neuvottelujen aikana niitä hieman lievennettiin, mutta osapuolten näkemykset eivät lähestyneet toisiaan riittävästi sopimukseen pääsemiseksi (Venäjä vaati Ukrainalta vuonna 2022, että maan armeija pienennetään viidesosaan, ja kunnianpalautusta Neuvostoliitolle | Demokraatti.fi ).

Sodan edetessä Putinin julkisesti esittämät rauhanehdot ovat edelleen noudatelleet samaa kaavaa. Kesäkuussa 2024 Putin ilmoitti, että Venäjä on valmis lopettamaan sotatoimet “välittömästi”, jos Ukraina täyttää tietyt reunaehdot (Venäjä suostuu rauhaan vain Putinin ehdoilla | MTV Uutiset). Hänen mukaansa Ukrainan on vedettävä joukkonsa pois “Venäjän alueelta”, viitaten miehitettyihin ja Venäjän laittomasti itseensä liittämiin alueisiin. Lisäksi Kiovan on julistettava luopuvansa Nato-haaveista, suoritettava Ukrainan “demilitarisointi” ja “denatsifiointi”, sekä omaksuttava puolueeton, liittoutumaton ja ydinaseeton asema (Venäjä suostuu rauhaan vain Putinin ehdoilla | MTV Uutiset). Putin mainitsi tuolloin myös, että Venäjän vastaisten pakotteiden poistaminen olisi osa rauhan ehtoja (Venäjä suostuu rauhaan vain Putinin ehdoilla | MTV Uutiset). Käytännössä Venäjä siis vaatii sodan lopettamisen ehdoksi, että Ukraina alistuu sen tärkeimpiin tavoitteisiin: luopuu länsiliittoumista, hyväksyy aluemenetykset ja rajoittaa radikaalisti puolustuskykyään.

Ehtojen muuttuminen ja kansainväliset reaktiot
Venäjän vaatimukset ovat muuttuneet tilanteen mukana, mutta ydin on pysynyt samana: Nato ei saa laajentua Venäjän vaikutuspiirissä ja Ukrainan on alistuttava Venäjän ehtoihin. Ennen hyökkäystä esitetyt turvatakuuvaatimukset olivat maksimaalisen kovia – käytännössä vaatimusta palauttaa Kylmän sodan aikainen etupiirijako Eurooppaan ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset) ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset). Länsimaat torjuivat ne yksiselitteisesti. Yhdysvallat, Nato ja EU korostivat periaatetta, jonka mukaan jokaisella valtiolla on oikeus valita omat turvallisuusratkaisunsa eikä Venäjälle voida antaa veto-oikeutta Euroopan turvallisuusjärjestykseen ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset). Nato kieltäytyi sulkemasta oveaan uusilta jäseniltä ja muistutti, että Naton avointen ovien politiikka on ollut peruslinja koko kylmän sodan jälkeisen ajan ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset). Myönnytyksiä Venäjän ehtoihin ei tehty, vaikka diplomaattisia neuvotteluja esimerkiksi asevalvonnasta oltiin valmiita käymään. Presidentti Sauli Niinistön tuore kommentti joulukuussa 2021 tiivisti lännen kannan: Nato-jäsenyyksistä päättäminen on hakijamaan ja Naton jäsenmaiden välinen asia, ja Suomella on oikeus ylläpitää mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti (Näin Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Vladimir Putinin Nato-puheita | MTV Uutiset). Tämä oli selvä viesti Moskovalle, että Suomi ja muut naapurit eivät suostu Venäjän sanelemiin rajoituksiin.

Myös sodan aikana esitetyt Putinin rauhanehdot on lännessä ja Ukrainassa tyrmätty laajasti. Ukrainan johdon ja kansainvälisen yhteisön mielestä Venäjän vaatimukset – kuten alueluovutukset ja asevoimien rampauttaminen – ovat täysin mahdottomia hyväksyä, koska ne loukkaavat Ukrainan suvereniteettia ja kansainvälisen oikeuden periaatteita. Länsimaat ovat johdonmukaisesti tukeneet Ukrainan oikeutta puolustautua ja itse määritellä ne ehdot, joilla rauhaan voidaan päästä. Esimerkiksi Yhdysvallat ja EU-maat ovat todenneet, että eivät painosta Ukrainaa myönnytyksiin, jotka palkitsisivat Venäjän aggression. Sen sijaan Venäjään on kohdistettu ankara pakoterintama ja sitä on eristetty diplomaattisesti – reaktioita, jotka kertovat lännen tuomitsevan Venäjän yritykset sanella ehtoja voimakeinoin. Toisaalta jotkut nousevat suurvallat, kuten Kiina, ovat kehottaneet osapuolia neuvotteluihin, mutta ilman avointa tukea Venäjän ehtojen sisällölle. Laajasti ottaen kansainvälinen mielipide katsoo, että kestävä rauha edellyttää jossain vaiheessa neuvotteluja, mutta Putinin esittämät ehdot ovat tähän asti olleet niin yksipuolisia, että neuvotteluedellytyksiä ei ole. Länsimaissa Venäjän ehdot nähdään osin myös taktisesti esitettyinä – pyrkimyksenä jäädyttää konflikti ja saada etuja, joihin se ei taistelukentällä pystynyt, mihin ei haluta suostua.

Venäjän alkuperäiset turvallisuusvaatimukset käytännössä vesittyivät täysin sen hyökättyä Ukrainaan. Ironista kyllä, Putin saavutti päinvastaisen lopputuloksen kuin toivoi: Nato laajeni entisestään Suomen ja Ruotsin päätettyä hakea jäseniksi Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Ennen sotaa Venäjä varoitti ankarasti Suomea Nato-jäsenyyden vaaroista, mutta Suomen ja Ruotsin nopea liike keväällä 2022 tuli Kremlin strategeille täytenä yllätyksenä (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Putin joutui lopulta “nielemään harminsa” – toukokuussa 2022 hän jopa lievensi julkista kantaansa todeten, ettei Suomen ja Ruotsin liittyminen sinänsä ole Venäjälle uhka (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Hän kuitenkin varoitti, että mikäli Naton sotilaallinen infrastruktuuri sijoitetaan näihin maihin, Venäjä reagoi (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Tämä on paluu aiempaan retoriikkaan: Venäjä yrittää mukautua uuteen tilanteeseen, vaikka Naton vastustaminen on ollut sen ulkopolitiikan keskeinen teema (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Käytännössä Moskovalla ei ollut keinoja estää laajenemista – sen armeija on sidottu Ukrainaan ja taloudelliset painostuskeinot ovat heikentyneet pakotteiden myötä (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). Venäjän asettamat “punaiset linjat” siirtyivät siis pakon edessä eteenpäin, mutta retorisesti se jatkaa Nato-laajenemisen ja länsituen syyttämistä tilanteen kärjistymisestä.

Vaikutukset Suomen turvallisuuteen ja puolustuspoliittisiin linjoihin
Venäjän esittämät ehdot ja toimet ovat vaikuttaneet dramaattisesti Suomen turvallisuusympäristöön. Ennen vuotta 2022 Suomi oli sotilaallisesti liittoutumaton, vaikka teki tiivistä yhteistyötä Naton kanssa ja ylläpiti vahvaa omaa puolustusta. Venäjän vaatimukset kieltää Nato-option käyttö ja etenkin täysimittainen hyökkäys Ukrainaan muuttivat nopeasti suomalaisten uhka-arviot. Suomen johdossa korostettiin, että “kansallisen liikkumatilan ylläpitäminen” on turvallisuuspolitiikan perusta – eli pidetään aina oikeus harkita liittoutumista (Näin Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Vladimir Putinin Nato-puheita | MTV Uutiset). Kun Venäjä yritti tuon oikeuden kiistää ja näytti valmiutensa hyökätä naapurimaahan, Suomi reagoi käyttämällä Nato-optiotaan. Hakemus Nato-jäsenyyteen jätettiin keväällä 2022 historiallisella yksimielisyydellä. Tämä käänne Suomen puolustuspoliittisessa linjassa – sotilaallinen liittoutuminen – tapahtui suoraan Venäjän toimien seurauksena, sillä pitkään Suomessa oli harkiten pidättäydytty jäsenyydestä juuri suhteiden Venäjään vuoksi. Nyt turvallisuustilanne arvioitiin uudelleen: liittoutumattomuus ei enää suojaisi Suomea Venäjän painostukselta uudessa tilanteessa.

Nato-jäsenyys on vahvistanut Suomen turvallisuutta merkittävästi. Suomi on nyt osa läntistä puolustusliittoa, mikä tarkoittaa yhteistä puolustusta ja Naton 5. artiklan turvatakuita hyökkäystilanteessa. Tämä on lisännyt Suomen pelotevaikutusta: Venäjä tietää, että Suomeen kohdistuva hyökkäys tarkoittaisi konfliktia koko Naton kanssa. Uusimmassa, joulukuussa 2024 julkaistussa puolustusselonteossa todetaankin, että Venäjä on pitkäkestoinen uhka Euroopalle ja Suomelle, mutta Nato-jäsenyys on vahvistanut Suomen pelotetta ja pienentänyt sodan uhkaa (Puolustusselonteko: Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa | MTV Uutiset). Samalla Suomi varautuu entistä paremmin hybridiuhkiin ja sotilaalliseen painostukseen itärajallaan. Esimerkiksi rajaturvallisuutta on lisätty ja lainsäädäntöä uudistettu, jotta voidaan tarvittaessa sulkea rajaa vihamieliseltä vaikuttamiselta.

Suomen puolustuspoliittinen linja on edelleen korostetun kokonaisvaltainen ja uskottava puolustus. Vaikka Suomi nyt nojaa Naton kollektiiviseen pelotteeseen, se jatkaa omien puolustusvoimiensa kehittämistä: puolustusmenoja on nostettu Nato-maiden tavoitetasolle ja kalustohankintoja (kuten F-35-hävittäjät) viedään eteenpäin (Puolustusselonteko: Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa | MTV Uutiset). Uudessa tilanteessa linjataan myös, että Suomi päivittää lainsäädäntöään mahdollistaakseen joustavasti liittolaisten joukkojen isännöinnin harjoituksissa ja kriisitilanteissa sekä suomalaisten osallistumisen Naton operaatioihin ulkomailla (Puolustusselonteko: Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa | MTV Uutiset). Yhteensovittaminen Naton puolustussuunnitteluun on nyt olennainen osa Suomen linjaa, vaikka Suomen oma armeija – vahva reserviläisarmeija ja koko maan puolustamisen konsepti – säilyy puolustuksen perustana. Venäjän asettamat ehdot ovat näin kääntyneet itseään vastaan Suomen tapauksessa: Sen sijaan, että Suomi olisi pysynyt sotilasliittojen ulkopuolella Venäjän vaatimuksesta, Suomi valitsi syventää puolustusyhteistyötä lännessä maksimoidakseen turvallisuutensa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Putinin esittämät rauhanehdot ja turvallisuusvaatimukset ovat olleet erittäin kovia ja laajoja – ne ovat muuttuneet tilanteen mukaan, mutta perustuneet Venäjän tavoitteeseen rajoittaa naapurimaidensa suvereniteettia ja palauttaa omalle vaikutusvallalleen etäisyyttä lännestä. Nämä ehdot ovat kohdanneet voimakasta vastarintaa kansainvälisesti: länsimaat ovat puolustaneet periaatetta, jonka mukaan jokainen maa (myös Suomi ja Ukraina) saa itse päättää liittoutumisestaan, eikä agressiolla saavutettuja etuja pidä tunnustaa ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset) (Näin Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Vladimir Putinin Nato-puheita | MTV Uutiset). Venäjän vaatimukset ovat osaltaan horjuttaneet turvallisuutta Euroopassa, mutta ne ovat myös johtaneet lännen yhtenäisempään linjaan. Suomen turvallisuus on lyhyellä tähtäimellä parantunut Nato-jäsenyyden myötä, vaikka Venäjän pitkäaikainen uhka varjostaa alueen turvallisuutta myös tulevaisuudessa (Puolustusselonteko: Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa | MTV Uutiset). Suomessa tämä on tiedostettu: puolustusta kehitetään ja yhteistyötä liittolaisten kanssa tiivistetään, jotta Venäjän asettamat ehdot tai painostusyritykset eivät koskaan realisoituisi sotilaalliseksi konfliktiksi.

Lähteet:
MTV Uutiset – STT: “Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia” – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia. 28.12.2021 ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset) ("Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia" – asiantuntijat povaavat tulevista suurvaltaneuvotteluista hankalia | MTV Uutiset). Verkkouutiset: “Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021”. 1.12.2022 (Kasperi Summanen) (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset) (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). MTV Uutiset – STT: “Media: Venäjä esitti Ukrainalle karuja vaatimuksia vuonna 2022”. 05.11.2024 (Media: Venäjä esitti karuja vaatimuksia Ukrainalle vuonna 2022 | MTV Uutiset) (Media: Venäjä esitti karuja vaatimuksia Ukrainalle vuonna 2022 | MTV Uutiset). MTV Uutiset: “Venäjältä tyly ilmoitus rauhanneuvotteluista: Länsimaiden tulee hyväksyä Putinin ehdotus”. 28.11.2024 (Venäjä suostuu rauhaan vain Putinin ehdoilla | MTV Uutiset). MTV Uutiset – STT: “Näin Niinistö kommentoi Putinin Nato-puheita: ‘Jäsenyyksistä päättäminen on hakijamaan ja Naton jäsenmaiden välinen asia’”. 02.12.2021 (Näin Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Vladimir Putinin Nato-puheita | MTV Uutiset). Verkkouutiset: “Venäläistutkija: Suomen Nato-ratkaisu oli Kremlille yllätys”. 16.10.2022 (Näillä sanoilla Vladimir Putin yritti kieltää Naton Suomelta joulukuussa 2021 | Verkkouutiset). MTV Uutiset – STT: “Puolustusselonteko: Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa”. 19.12.2024 (Puolustusselonteko: Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa | MTV Uutiset).

Jaa Facebookissa



: ">Contact Us.

Tulosta artikkeli

Tekstiversio"















Disclaimer: The news/other content published on vunet.net/vunet.net may not represent the actual opinions of the vunet.net/vunet.net -view. The articles content published here are solely responsibility of the authors mentioned here and/or represented by themself. Vunet.net (Vaihtoehtouutiset) works entirely on non-profit basis.