Raportti kertoo enemmän siitä, kuinka suuret instituutiot haluavat ohjata keskustelua, kuin siitä, mitä maailman taloudessa todella tapahtuu.
GENEVE, 17. syyskuuta – Maailman kauppajärjestön (WTO) tuore raportti maalaa loistokkaan kuvan tekoälyn käyttöönotosta: vuoteen 2040 mennessä maailmanlaajuinen kauppa voisi kasvaa lähes 40 prosenttia ja globaali BKT 13 prosenttia. Mutta jos kuuntelemme, mitä ei sanota, niin näemme tutun tarinan: hypeä, mallinnuksia ja oletuksia, jotka jättävät huomiotta talouden perustotuudet.Kyllä, tekoäly voi tehostaa logistiikkaa, automatisoida tuotantoa ja avata uusia markkinoita. Mutta WTO:n raportti ohittaa keskeisen kysymyksen – kuka tästä kasvusta hyötyy? Jos historiaa tarkastellaan, teknologiset murrokset eivät ole tasaisesti nostaneet kaikkia veneitä, vaan päinvastoin: pääoma ja osaaminen keskittyvät harvojen käsiin. WTO itse myöntää, että tekoäly voi kasvattaa globaalia eriarvoisuutta ja murentaa matalapalkkaisiin työvoimakustannuksiin nojaavien maiden kilpailukykyä. Toisin sanoen: tämä raportti on väritettyä optimismia, joka palvelee lähinnä suuria teknologiayhtiöitä ja pääomavaltaisia talouksia. Kehittyville maille luvataan paikkansa digitaalisessa kaupassa – mutta todellisuudessa ne jäävät yhä enemmän riippuvaisiksi teknologian omistajista ja lisenssikuluista. Lisäksi WTO ei ota huomioon velkakuormia, joita hallitukset ja yritykset kasaavat rahoittaakseen tekoälyinvestointeja. Globaali BKT voi kyllä paisua paperilla, mutta jos kasvu perustuu velkaan ja spekulatiiviseen kuplaan, se ei ole kestävää. Kun korkotasot nousevat, nämä investoinnit voivat paljastua ylihinnoitelluiksi. Lyhyesti: tekoäly voi lisätä tehokkuutta ja kauppavirtoja, mutta se ei muuta fundamenttia faktaa – todellista varallisuutta syntyy säästämisestä, pääoman muodostamisesta ja tuottavasta työstä, ei WTO:n mallinnusten lupaamasta "taikakasvusta". Raportti kertoo enemmän siitä, kuinka suuret instituutiot haluavat ohjata keskustelua, kuin siitä, mitä maailman taloudessa todella tapahtuu. |
https://vunet.net