Hopean ja kullan hinnat räjähtävät ennätyksiin: De-dollarisaatio kiihtyy BRICS-maissa – Mitä se tarkoittaa Venäjälle, Kiinalle ja Intialle?Hopea rikkoi torstaina 12. joulukuuta 2025 historiallisen $64-rajan ylivoimaisesti, nouseen yli 116 prosenttia vuoden aikana teollisuuden kysynnän ja Yhdysvaltain keskuspankin korkoleikkausten siivittämänä. Kulta seurasi perässä yli $4300/unsin tasolle, mikä vahvistaa jalometallien asemaa turvasatamana geopoliittisessa myrskyssä ja dollarin heikentymisessä. BRICS-maat – Venäjä, Kiina ja Intia kärjessä – hamstraavat kultaa ja hopeaa ennennäkemättömällä tahdilla de-dollarisaation edistämiseksi, mikä nostaa metallien hintoja ja haastaa Yhdysvaltain taloudellista ylivaltaa. Tämä siirtymä voi vakauttaa BRICS-maiden kauppia, mutta lisätä volatiliteettia globaaleilla markkinoilla. Jalometallimarkkinat ovat olleet tulessa loppuvuonna 2025: hopean spot-hinta nousi 12. joulukuuta intraday-ennätykseen $64.03/unsin, ja se on noussut vuoden aikana yli 116 prosenttia, kun taas kullan hinta hipoi $4313/unsin rajaa ylivoimaisesti. Nousu johtuu Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) kolmannesta peräkkäisestä korkoleikkauksesta, joka heikentää dollaria ja tekee ei-korkoa tuottavista varoista houkuttelevampia. Teollisuuden kysyntä, erityisesti vihreästä teknologiasta kuten aurinkopaneeleista ja sähköautoista, on räjäyttänyt hopean kulutusta ennätystasolle, kun taas kulta hyötyy keskuspankkien ostoksista ja geopoliittisista jännitteistä. Analyytikot ennustavat hopean nousevan $65–70/unsin alkuvuodesta 2026, kulta puolestaan $4400–4500/unsin, jos Fed jatkaa löysää rahapolitiikkaa. BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka sekä uudet jäsenet kuten Egypti ja Indonesia) ovat keskiössä tässä kehityksessä, sillä ne edistävät aktiivisesti de-dollarisaatiota – dollarin osuuden globaaleista reserveistä laski jo alle 60 prosentin. BRICS-maiden keskuspankit ostivat viidessä vuodessa yli 870 tonnia kultaa, ja vuoden 2025 ostot ylittävät 1000 tonnia, mikä tukee metallien hintoja rakenteellisesti. Ryhmä kehittää "Unit"-nimistä digitaalista valuuttaa, joka on sidottu 40-prosenttisesti kultaan ja 60-prosenttisesti BRICS-valuuttoihin, mahdollistaen dollarittoman kaupan lohkoketjuteknologialla. Tämä vahvistaa metallien roolia vaihtoehtoisena reservevarana ja haastaa länsimaisen rahoitusjärjestelmän. Venäjälle nousu on taloudellinen pelastus: sanktioiden puristuksessa Venäjä on ohjannut jalometallien vientinsä Kiinaan, saavuttaen miljardin dollarin myynnin jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla – 80 prosentin kasvu edellisvuodesta. Venäjän keskuspankilla on nyt yli 2300 tonnia kultaa, maailman suurimmat reservit, ja maa ehdottaa BRICS-metallipörssiä, joka ohittaisi Lontoon pörssin ja varmistaa reilut hinnat. Korkeammat hinnat nostavat Venäjän tuloja öljyn ja kaasun rinnalla, mutta myös nopeuttavat rubelin stabilointia ja sotataloutta, tehden maasta entistä riippumattomamman länsimaisista markkinoista. Kiinalle jalometallien buumi tarkoittaa teollisen mahdin vahvistumista: Kiina on maailman suurin hopean kuluttaja aurinko- ja elektroniikkateollisuudessa, ja sen keskuspankki lisäsi reservejään 370 tonnilla viidessä vuodessa, mukaan lukien ennätys 225 tonnia 2023. BRICS-kaupan kasvu (dollarin käyttö laski 85:stä 59 prosenttiin kahdeksassa vuodessa) mahdollistaa yuanin kansainvälistymisen, ja Kiina rakentaa Shanghai-pohjaista holviketjua metallien varastointiin, levittäen riskejä ja tukien "BRICS Pay" -järjestelmää. Nousu vakauttaa Kiinan taloutta Yhdysvaltain tullien uhan alla, mutta voi nostaa tuotantokustannuksia elektroniikassa. Intialle vaikutukset ovat kaksoisteräisiä: maailman suurin kullan kuluttaja (korut ja investoinnit) hyötyy korkeammista hinnoista reserveissään (yli 880 tonnia), mutta tuonti kallistuu – hopean hinta nousi 50–90 prosenttia, ja lokakuun tuonti räjähti 500 prosenttia tullien alennuksen myötä. Intia edistää eläkerahastojen sijoittamista kulta- ja hopea-ETF:iin, vahvistaen kotimaista säästämistä, ja osallistuu BRICS-valuutan kehitykseen, mikä tukee rupian asemaa Aasian kaupassa. Pitkällä aikavälillä tämä suojaa inflaatiolta, mutta lyhyellä tähtäimellä se kiristää kuluttajien lompakkoja festivaalikaudella. BRICS-maiden kokonaisvaikutus maailmanpolitiikkaan on massiivinen: yli 6000 tonnin kultavarannot (74 prosenttia Venäjältä ja Kiinalta) tekevät blokista dollarin vakavimman haastajan, edistäen moninapaista järjestelmää. De-dollarisaatio vähentää Yhdysvaltain sanktioiden tehoa ja siirtää valtaa kehittyville markkinoille, mutta lisää volatiliteettia valuuttamarkkinoilla. Muut vaihtoehtoiset toimijat, kuten Saudi-Arabia ja Indonesia, liittyvät mukaan, vahvistaen metallien roolia geopoliittisena vipuvartena – ja nostavat globaalia kysyntää entisestään. Sijoittajille tämä tarkoittaa: jalometallit eivät ole enää spekulatiivisia, vaan strategisia varoja multipolaarisessa maailmassa. |
https://vunet.net