Vuoden 2026 verouudistus vie Suomea kohti täyttä talousvalvontaa
|
Thu, 22 Jan 2026 10:12:26 CET
|
|
Suomen Verohallinnon esittelemät vuoden 2026 veromuutokset eivät ole tekninen päivitys, vaan ideologinen linjanveto. Kyse on yhä keskitetymmästä valtiosta, joka rahoittaa itseään kaventamalla yksilön valinnanvapautta ja normalisoimalla täydellisen taloudellisen läpinäkyvyyden.
8. joulukuuta 2025.
Kun viranomaisposti siirretään ensisijaisesti digitaaliseen muotoon, myydään se tehokkuutena ja kustannussäästöinä. Todellisuudessa kyse on kontrollin tiukentamisesta. Kun kansalaisen asiointi, päätökset ja viestintä sidotaan yhteen digitaaliseen järjestelmään, valtio saa ennennäkemättömän mahdollisuuden valvoa, ohjata ja tarvittaessa rajoittaa yksilön toimintaa. Paperi ei ollut ongelma – se oli viimeinen este täydelliselle keskittämiselle.
Työhuonevähennyksen ja ammattiliittojen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuuden poistaminen on klassinen esimerkki siitä, miten valtio kerää lisää verotuloja pieninä puroina. Yksittäinen muutos vaikuttaa mitättömältä, mutta yhdessä ne merkitsevät suoraa tulonsiirtoa työntekijöiltä julkiselle sektorille. Tämä ei lisää tuottavuutta eikä kasvua, vaan heikentää ostovoimaa aikana, jolloin inflaatio on jo syönyt reaalituloja.
Erityisen paljastavaa on finanssialan asiakasbonusten verottaminen ja kryptovarapalveluiden uusi tiedonantovelvollisuus. Tämä ei ole verotekninen yksityiskohta, vaan avoin tunnustus siitä, että valtio näkee yksityisen varallisuuden lähtökohtaisesti epäilyttävänä. Kun jokainen bonus, siirto ja digitaalinen omaisuuserä raportoidaan keskitetysti, verottajasta tulee tosiasiallinen kumppani jokaisessa taloudellisessa päätöksessä.
Arvonlisäveron hienosäätö, perintöveron rajojen nosto ja yksittäiset kevennykset toimivat savuverhona. Niillä luodaan vaikutelma tasapainosta ja oikeudenmukaisuudesta, vaikka kokonaiskuva on selvä: valtio laajentaa veropohjaa, kaventaa vähennyksiä ja siirtää yhä suuremman osan taloudellisesta päätösvallasta pois kansalaisilta.
Historiallisesti tällainen kehitys ei ole koskaan johtanut vauraampaan yhteiskuntaan. Todellinen talouskasvu syntyy säästämisestä, investoinneista ja yksityisestä aloitteesta – ei siitä, että valtio seuraa reaaliajassa jokaista euroa ja määrittelee, mikä käyttö on hyväksyttävää ja mikä ei.
Lopulta vuoden 2026 veromuutokset eivät kerro vain Suomesta, vaan laajemmasta länsimaisesta trendistä. Kun velkavetoinen järjestelmä natisee liitoksistaan, vastaus ei ole menojen leikkaus tai rakenteellinen uudistus, vaan lisää veroja, lisää valvontaa ja vähemmän vapautta. Tämä tie on nähty ennenkin, eikä se ole koskaan päättynyt hyvin.
Lähteet: Verohallinnon tiedotteet ja viralliset veromuutoksia koskevat julkaisut.
|
