Kvanttimekaniikan peruskysymyksiä on, miksi koemme yksiselitteisiä tapahtumia ja havaintoja, vaikka maailmankaikkeuden perusta on epävarmuuden ja monien mahdollisuuksien kyllästämä. Schrödingerin kissa -ajatuskoe on tunnettu esimerkki tästä paradoksista, jossa kissa on sekä elossa että kuollut, kunnes laatikko avataan ja havainto tehdään. Monimaailmatulkinta ehdottaa, että molemmat tilat tapahtuvat rinnakkaisissa universumeissa. Uuden tutkimuksen mukaan klassinen todellisuus syntyy, kun energiatasojen kasvaessa vaihtoehtoiset tilat käytännössä sulkeutuvat pois ja järjestelmä jää yhteen, havaittavaan tilaan. Tutkimuksessa käytettiin tehokkaita tietokonesimulaatioita, joissa kvanttievoluutiota seurattiin jopa 50 000 energiatasolle asti. Simulaatiot osoittivat, että suuret järjestelmät edelleen haarautuvat, mutta tietyissä olosuhteissa nämä haarat osoittavat selkeän taipumuksen kohti klassista käyttäytymistä. Tutkijoiden mukaan decoherence eli epäkoherenssi lisääntyy nopeasti järjestelmän koon kasvaessa. Mitä suurempi ja kaoottisempi järjestelmä, sitä nopeammin klassiset havainnot muodostuvat. Tämä ilmiö koskee erityisesti niitä havaintoja, joita ihmiset pitävät tärkeinä. Löydös on rohkaiseva niille, jotka pitävät klassista maailmaa lohdullisempana kuin kvanttihämärää. Vaikka elämme kvanttimaailmassa, kokemamme todellisuus voi siis hyvinkin olla tämän monimutkaisen rakenteen väistämätön sivutuote. Kaikki ei kuitenkaan ole selvää. Tutkimus olettaa, että kaikki rinnakkaiset universumit toimivat samanlaisilla säännöillä. Tämä jättää oven auki skenaarioille, joissa kissa on samanaikaisesti elossa ja kuollut – ainakin jonkin toisen todellisuuden näkökulmasta. Jos tällainen kvanttinen kauhuskenaario on mahdollinen, voi olla parempi pitäytyä klassisessa todellisuudessa, jossa kissat ovat joko elossa tai kuolleita – mutta eivät molempia yhtä aikaa. ![]() https://vunet.net |