DNA:n sisältämä tieto vastaa arviolta noin 700 megatavua tietoa, jos se muunnettaisiin tietokoneen ymmärtämään muotoon. Tämä on suunnilleen saman verran kuin 700 miljoonaa tavua – saman verran kuin vanhassa CD-levyssä. Mutta tämä on vain raakadataa; todellinen toiminnallinen sisältö on monimutkaisempaa. Geenit ovat DNA:n osia, jotka ohjeistavat soluja tekemään proteiineja. Proteiinit taas huolehtivat kehon toiminnoista, kuten lihasten liikkeistä tai ruuansulatuksesta. Vain noin kaksi prosenttia DNA:sta sisältää varsinaisia geenejä. Loput 98 % on pitkään pidetty "roskageeninä", mutta nykyään tiedetään, että osa siitä säätelee, milloin ja miten geenejä käytetään. Jokainen solu kehossasi sisältää kopion tästä valtavasta DNA-koodista. Jos DNA:si venytettäisiin suoraksi nauhaksi, se olisi noin kaksi metriä pitkä – jokaisessa solussa! Ja ihmiskehossa on biljoonia soluja, joten DNA:ta on todella paljon, vaikkei sitä näe paljain silmin. Tietokoneen muisti on järjestetty bitteihin, ja ne ovat tarkasti kontrolloituja. DNA taas on elävä, joustava järjestelmä, joka pystyy korjaamaan itseään ja mukautumaan ympäristöön. Se on uskomattoman tehokas järjestelmä verrattuna mihinkään, mitä ihminen on rakentanut. Tutkijat ovat yrittäneet hyödyntää DNA:ta tietokoneiden muistina. On jo onnistuttu tallentamaan kuvia, musiikkia ja tekstiä synteettiseen DNA:han. DNA on tuhansia kertoja tiiviimpää kuin mikään nykyinen kovalevy – esimerkiksi yksi gramma DNA:ta voisi tallentaa satoja teratavuja dataa. DNA ei kuitenkaan ole vain varasto tietoa varten. Se on myös käyttöjärjestelmä, joka kertoo soluille, milloin toimia ja miten reagoida. Tämän vuoksi sitä ei voi täysin verrata tietokoneen muistiin – se on sekä muisti että ohjelma samassa paketissa. Ihmisen DNA on ainutlaatuinen, aivan kuin sormenjälki. Vain identtisillä kaksosilla on täysin samanlainen DNA. Tämä tekee siitä tärkeän työkalun esimerkiksi rikostutkinnassa ja sairausten tutkimuksessa. DNA:n tutkimus kehittyy nopeasti. Tulevaisuudessa voimme ehkä ymmärtää paremmin, miten muisti, älykkyys tai tunteet liittyvät geeneihin. Mutta yksi asia on jo nyt varmaa – ihmisen perimä on luonnon oma supermuisti, jota emme ole vielä täysin oppineet lukemaan. |
https://vunet.net