Kanadalaisen Algoman yliopiston tuore tutkimus paljastaa, että ihmisen aivosolut säteilevät erittäin heikosti valohiukkasia, eli fotoneja. Nämä biofotoneiksi kutsutut valohiukkaset voivat tulevaisuudessa tarjota uudenlaisen tavan tutkia aivojen terveyttä ja toimintaa kajoamatta kehoon.Valohiukkaset löydettiin umpipimeässä huoneessa toteutetussa kokeessa, jossa tutkijat mittasivat 20 koehenkilön aivojen fotonien säteilyä erityisen herkillä laitteilla. Vaikka valon hehku ihmiskehossa on tiedetty yli sata vuotta, vasta nyt on kehitetty menetelmä, joka mahdollistaa näin heikkojen biofotonien mittaamisen aivoista. Biologi Hayley Caseyn ryhmän tutkimuksen mukaan fotonien määrä vaihteli sen mukaan, miten koehenkilöt käyttivät aivojen eri alueita. Tämä havainto viittaa siihen, että valohiukkasilla voisi olla jokin tehtävä aivojen toiminnassa, vaikka yhteys aivojen aktiivisuuden ja fotonien välillä ei ollutkaan täysin suoraviivainen. Biofotonit syntyvät solujen molekyylien reaktioissa, kun biomolekyylit tuottavat energiaa. Ne ovat ikään kuin aineenvaihdunnan sivutuotteita, jotka syntyvät atomien elektronien menettäessä energiaa ja palatessaan alempaan energiatilaan. Mitä enemmän kudos kuluttaa energiaa, sitä enemmän se vapauttaa valoa. Tutkimus julkaistiin tiedelehti iSciencessa. Jos biofotonien mittausmenetelmiä saadaan tarkemmaksi, ne voisivat tulevaisuudessa paljastaa esimerkiksi terveen aivokudoksen sijainnin ilman invasiivisia toimenpiteitä. Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään, miten aivojen hermosolujen anatomia vaikuttaa fotonien tuotantoon ja onko ihmisillä oma fotoninen ”sormenjälki”, jota voitaisiin hyödyntää aivojen osien erottelussa ja työskentelyn eri tasojen paljastamisessa. Lähteet: Science Alert. Scientific American. iScience-tiedelehti. Helsingin Sanomat. |
https://vunet.net