Uusi pandemia? Tutkittu parasiitti aiheuttaa masennusta ja psykooseja - väestön altistuminen tutkimatta
|
Thu, 11 Sep 2025 21:18:56 EEST
|
|
Mitä suomalaisessa tutkimuksessa on löydetty
Health 2000 -tutkimus Suomessa: Tutkimuksessa nimeltä “Toxoplasma gondii infection and common mental disorders in the Finnish general population” on tutkittu toksoplasman seropositivisuuden yhteyksiä mielenterveyshäiriöihin kuten masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
PMC
+1
Tässä tutkimuksessa ahdistuneisuushäiriö sekä masennusoireet oli havaittu yleisemmin toksoplasma-vasta-ainepositiivisilla henkilöillä.
PMC
Tutkimuksessa ei kuitenkaan erityisesti raportoituna ollut mittauksia impulsiivisuudesta, riskikäyttäytymisestä tai käytöksellisistä päätöksentekomalleista.
PMC
Missä ovat tutkimusaukot
Ei löytynyt suomalaista julkaisua, jossa toksoplasma-infektiota ja impulsiivista käyttäytymistä, esim. riskinottoa arkielämässä, liikennekäyttäytymistä, taloudellisia päätöksiä tai “riskikäyttäytymistä” mitattaisi eksplisiittisesti toksoplasma-status mukaan lukien.
Useimmat tutkimukset ovat poikkileikkaustutkimuksia: ne vertaavat ihmisiä, joilla on vasta-aineet tai ei, ja mitataan psyykkisiä oireita tai mielenterveyshäiriöiden prevalenssiä, mutta ei ole selvää, kumpi tulee ensin — impakti infektiosta vai henkilökohtaisista / ympäristöllisistä tekijöistä.
Johtopäätös lääkärinä
Suomessa toksoplasma-seropositivisuudella näyttää olevan yhteys ahdistukseen ja masennukseen, mutta todisteet impulsiivisuuden tai riskikäyttäytymisen lisääntymisestä toksoplasman osalta suomalaisissa populaatioissa ovat vähäiset tai puuttuvat.
Toksoplasma-parasiitin salatut vaikutukset: mitä tiede tällä hetkellä osaa sanoa Mitä Toxoplasma gondii on?
Toxoplasma gondii on mikroskooppinen alkueläin, joka voi tarttua ihmiseen useilla eri tavoilla: raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan kautta, saastuneen veden, maan tai kasvisten välityksellä tai kissojen ulosteiden kautta. Monilla tartunnan saaneilla loinen jää elimistöön latentiksi — ei välttämättä aiheuta selkeitä oireita iholla tai sisäelimissä.
Mikä on tutkittu tieto T. gondiin vaikutuksista käyttäytymiseen ja aivoihin?
Seuraavaa tietoa on julkaistu, mutta on tärkeää korostaa, että monet tuloksista ovat korrelaatioita eikä syy-seuraussuhteet ole kaikkialla vahvistettu.
Prevalenssi: Arviolta noin kolmasosa ihmisistä maailmanlaajuisesti on seropositiivisia eli on joskus saanut tartunnan.
Käyttäytymismuutokset eläimissä: Rotilla ja hiirillä on havaittu, että latentti T. gondii -infektio muuttaa pelonvastetta kissojen hajua kohtaan: pelko vähenee, mikä voi lisätä loisen mahdollisuuksia päästä takaisin pääisäntään (kissa).
Neurotransmittereiden muutokset: Joissain tutkimuksissa on löydetty, että T. gondii voi vaikuttaa dopamiinin ja muiden välittäjäaineiden säätelyyn aivoissa, sekä vaikuttaa käyttäytymiseen, kuten riskien ottamiseen tai impulsiivisuuteen.
Psykiatriset oireet ja persoonallisuus: On tutkimuksia, joissa T. gondii -infektio on yhdistetty suurentuneeseen riskiin joillekin psykiatrisille tiloille kuten skitsofreniaan, korkeampaan itsetuhoisuuden riskiin, sekä persoonallisuuden piirteiden muutoksiin (esim. impulsiivisuus, riskinotto)
Kognitiiviset toiminnot: Joissakin tutkimuksissa latentin infektion yhteydessä on havaittu heikompaa suoriutumista tietyissä neurokognitiivisissa testeissä.
Mitä tiede ei vielä osaa varmuudella sanoa
Vaikka monissa tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä, syy-seuraussuhteet eivät ole kaikkialla selkeitä. Monissa tapauksissa ei tiedetä, onko käyttäytymismuutokset suoria vaikutuksia loisen toiminnasta vai seurauksia immuunivasteesta, muista infektioista, ympäristötekijöistä tai psykososiaalisista tekijöistä.
Lisäksi vaikutusten voimakkuus ja merkitys yksilön terveydelle vaihtelevat huomattavasti. Useimmat infektiot näyttävät olevan kliinisesti oireettomia, etenkin ihmisillä, joilla on normaali immuunijärjestelmä.
Tutkimukset ovat osin ristiriitaisia: joissakin populaatiotutkimuksissa ei ole löydetty vahvaa näyttöä psykiatristen sairauksien lisääntyneestä riskistä seropositiivisilla.
Johtopäätökset lääkärinä
Toxoplasma gondii -infektio on yleinen ja voi latenttina olla “näkymätön”, mutta kasvava joukko tutkimuksia viittaa siihen, että infektiolla voi olla subjektiivisia ja vähemmän ilmeisiä vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen, tunne-elämään, päätöksentekoon ja jopa kognitioon.
Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole perusteltua väittää, että “puoli maailmaa on parasiitin vallassa, joka muuttaa täysin käyttäytymisen” — useimmat infektiot eivät johda merkittäviin oireisiin, eikä kaikkiaan käyttäytymismuutoksista ole varmuutta.
Suositukset ja ehkäisy
Koska riski on olemassa, mutta mahdolliset vaikutukset suurimmaksi osaksi lieviä tai epäselviä, seuraavat toimenpiteet ovat järkeviä lääkärin näkökulmasta:
Hygienia ja elintavat
Kypsennä liha riittävän hyvin.
Vältä raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan käyttöä, erityisesti porsas-, lampaan- tai villisikalihaa, jotka tunnetusti voivat kantaa T. gondii:n kystia.
Pese kädet huolellisesti ruokaa käsitellessä, erityisesti raaka liha.
Huuhtele huolellisesti vihannekset ja juurekset.
Vältä kosketusta kissojen ulosteiden kanssa, esim. hiekkalaatikon puhdistuksessa — jos siihen joutuu, käytä käsineitä ja pese kädet hyvin.
Riskiryhmät
Raskaana oleva nainen: infektio voi olla vaarallinen sikiölle.
Immuunipuutteiset henkilöt: esimerkiksi HIV-infektio, elinsiirron jälkeen, immunosuppressiiviset hoidot — näillä riskit oireellisesta toksoplasmoosista ovat suuremmat.
Seuranta ja tutkimus
Tarvitaan lisää laadukkaita pitkäaikaisia tutkimuksia selvittämään, kuinka merkittävä vaikutus T. gondii:lla on käyttäytymiseen ja psykiatrisiin sairauksiin.
Potilaiden, jotka osoittavat selviä muutoksia käyttäytymisessään, impulsiivisuudessa tai psyykkisessä terveydessä, tulisi haittatarkastella mahdollisuutta myöhemmälle infektiolle tai sen vaikutuksille, mutta ei ole tarpeen testata kaikkia serologisesti ilman erityisiä oireita.
Yhteenveto
Toxoplasma gondii on parasiitti, jonka vaikutukset ihmiseen vaihtelevat merkittävästi. Vaikka tutkimustulokset viittaavat siihen, että tauti saattaa muuttaa käyttäytymistä, päätöksentekoa ja emotionaalisia vasteita, toistaiseksi näiden vaikutusten laajuus ja merkitys terveydelle ovat epävarmoja. Varovaisuus, ennaltaehkäisy ja terveelliset elintavat auttavat vähentämään tartuntariskin — mutta ei ole syytä paniikkiin.
|