AP / Laura Neergaard, lääketieteellinen toimittaja – 22. lokakuuta 2025 Yleisimmät COVID-19-rokotteet saattavat tarjota yllättävän lisähyödyn joillekin syöpäpotilaille – ne voivat vahvistaa elimistön immuunipuolustusta ja auttaa sitä taistelemaan kasvaimia vastaan.Yhdysvalloissa tehtyjen alustavien tutkimusten mukaan pitkälle edenneestä keuhko- tai ihosyövästä kärsineet potilaat elivät huomattavasti pidempään, jos he saivat Pfizerin tai Modernan rokotteen 100 päivän kuluessa syöpähoidon aloittamisesta. Tulokset julkaistiin keskiviikkona Nature-tiedejulkaisussa. Tutkijoiden mukaan kyse ei ollut koronavirusinfektioista, vaan siitä, että mRNA-teknologia, joka on näiden rokotteiden ytimessä, näyttää tehostavan elimistön immuunivastetta edistyneisiin syöpähoitoihin. “Rokote toimii kuin hälytyssireeni, joka aktivoi immuunijärjestelmän solut koko kehossa,” selittää tutkimuksen johtaja, tohtori Adam Grippin Houstonin MD Anderson -syöpäkeskuksesta. “Teemme immuuniterapiaa vastustavista kasvaimista herkempiä hoidolle.” Yhdysvaltain terveysministeri Robert F. Kennedy Jr. on suhtautunut kriittisesti mRNA-rokotteisiin ja leikannut 500 miljoonaa dollaria teknologiaan liittyvästä tutkimusrahoituksesta. Tutkimusryhmä pitää tuloksia kuitenkin niin lupaavina, että se valmistelee nyt laajempaa tutkimusta selvittääkseen, pitäisikö mRNA-koronavirusrokotteita käyttää yhdessä ns. checkpoint-estäjien kanssa – lääkkeiden, jotka poistavat kasvainten kyvyn piiloutua immuunijärjestelmältä. Samalla suunnitellaan uusia, syövän hoitoon tarkoitettuja mRNA-rokotteita. Normaalisti terve immuunijärjestelmä pystyy tuhoamaan syöpäsoluja ennen kuin ne kasvavat vaarallisiksi. Osa kasvaimista kuitenkin oppii piiloutumaan immuunijärjestelmältä. Checkpoint-estäjät paljastavat nämä solut – mutta eivät aina riitä. mRNA (lähetti-RNA) on molekyyli, joka esiintyy luonnostaan jokaisessa solussa ja sisältää ohjeet proteiinien valmistamiseksi. Vaikka se tunnetaan parhaiten COVID-19-rokotteiden läpimurron taustalta, tutkijat ovat jo pitkään kehittäneet yksilöllisiä mRNA-hoitorokotteita, jotka opettavat immuunijärjestelmän tunnistamaan potilaan kasvaimen ainutlaatuiset piirteet. Johns Hopkinsin yliopiston mRNA-tutkija Jeff Coller, joka ei osallistunut tutkimukseen, kommentoi tuloksia näin: “Tämä antaa erittäin vahvan vihjeen siitä, että valmiiksi suunniteltu mRNA-lääkitys voisi toimia syövän hoidossa. mRNA-teknologia jatkaa yllättämistämme positiivisilla vaikutuksillaan ihmisten terveyteen.” Grippin ja hänen kollegansa Floridassa olivat jo kehittämässä yksilöllisiä mRNA-syöpärokotteita, kun he havaitsivat, että jopa ilman kohdennettua antigeeniä valmistettu rokote sai aikaan samankaltaisen immuunivasteen. Tämä herätti ajatuksen: voisiko jo olemassa oleva mRNA-koronavirusrokote tehdä saman? He analysoivat lähes tuhannen syöpäpotilaan tietoja MD Andersonissa. Tulokset osoittivat, että Pfizerin tai Modernan rokotteen saaneet potilaat, jotka saivat samaan aikaan checkpoint-hoitoa, elivät selvästi pidempään kuin rokottamattomat. Keuhkosyöpäpotilaista rokotetut olivat lähes kaksinkertaisen todennäköisesti elossa kolmen vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Melanoomapotilailla elinaika oli myös pidempi, mutta tarkkaa mediaanilukua ei vielä tiedetä, sillä osa heistä oli yhä elossa analyysihetkellä. Perinteiset, ei-mRNA-pohjaiset rokotteet, kuten influenssarokote, eivät tuottaneet vastaavaa vaikutusta. Tämä artikkeli on käännetty ja toimitettu suomalaisittain uutisjournalistiseen tyyliin. Lähde: Associated Press / Nature / MD Anderson Cancer Center.
![]() https://vunet.net |