Jo 300-luvulla eaa. keksitty hydraulinen lennätin mahdollisti välittömän viestinnän sotatantereella. Kaksi vesialtaita, kelluva sauva ja soihtumerkit riittivät välittämään viestejä satojen kilometrien päähän – vuosisatoja ennen sähkölennättimen syntyä.
Historiallisesti ensimmäisenä pidetty sähkölennätin keksittiin Samuel Morsen toimesta vuonna 1844, mutta todellisuudessa muinaiset kreikkalaiset olivat ratkaisseet nopean viestinnän ongelman jo yli 1600 vuotta aiemmin. Hellenistinen sotatieteilijä Aineias Taktikos kehitti niin kutsutun hydraulisen lennättimen, joka käytti kahta identtistä vesisäiliötä ja kelluvaa viestisauvaa. Kun vesi päästettiin valumaan yhtä aikaa molemmista astioista, sauvan pinnalle kaiverretut sanomat – kuten ”ratsuväki saapui” tai ”laivasto lähestyy” – saatiin välitettyä soihtujen avulla synkronoidusti etäisyyksien yli.Järjestelmä otettiin käyttöön sotatilanteissa, joissa nopeus oli ratkaisevaa. Polybios kuvasi yksityiskohtaisesti laitteen toimintaa 100-luvulla eaa., ja sen uskotaan olleen käytössä muun muassa Karthagon ja Rooman välisissä Puunilaissodissa. Vaikka hydraulinen lennätin tarjosi merkittävän edun viestien nopeudessa, se oli silti altis sääolosuhteille ja vaati suoran näköyhteyden asemien välillä. Keksintö jäi vähitellen unholaan, kun sitä seuranneet optiset semaforijärjestelmät ja lopulta sähkölennätin mullistivat viestinnän täysin. Silti Tacituksen yksinkertainen mutta nerokas vesiviestijärjestelmä muistuttaa, että nopean tiedonsiirron historia alkoi jo kauan ennen sähköä – antiikin Kreikan kekseliäisyydestä. Lähde: Popular Mechanics, Darren Orf, 24.10.2025 |
https://vunet.net