Kiinalaistutkijat osoittavat, että kohtalaisen voimakkaat staattiset magneettikentät (0,3–0,6 T) tehostavat CD8+-tappaja-T-solujen energiantuotantoa ja siten niiden kykyä vapauttaa syöpäsoluja tuhoavia rakeita ja sytokiineja. Muutos riitti hidastamaan kasvainten kasvua hiirillä, ja magneettikäsiteltyjen T-solujen siirto voimistui entisestään, kun hoito yhdistettiin syöpälääkkeenä käytettävään anti-PD-1-vasta-aineeseen.
Magneettikentän vaikutus näkyi nimenomaan CD8+-T-soluissa: kun solut altistettiin 0,3–0,6 teslan pysyvälle magneettikentälle, ne tuottivat enemmän granzyme B:tä, IFN-γ:tä ja TNF-α:ta, eli juuri niitä molekyylejä, joilla immuunijärjestelmä iskee kasvainta vastaan. Samalla solujen mitokondriot käynnistyivät tehokkaammin ja ATP-tuotanto kasvoi, mikä viittaa siihen, että kyse on ennen kaikkea energiatalouden tehostumisesta, ei pelkästään aktivaation sivuvaikutuksesta. Tutkijat pystyivät jäljittämään mekanismin mitokondrioiden hengitysketjuun: kun T-soluista vaimennettiin hengitysketjun kannalta keskeisiä Uqcrb- ja Ndufs6-geenejä, magneettikentän hyöty katosi. Sama tapahtui, kun vaimennettiin ehdokasmagneettireseptoreita (Isca1 ja Cry1/Cry2), mikä viittaa siihen, että solulla on oikeasti magneettisignaalia aistiva reitti, joka kytkeytyy suoraan energiantuotantoon. Eläinkokeissa 0,6 teslan magneettilevyille altistetut kasvainta kantavat hiiret kehittivät kasvaimia hitaammin kuin kontrollieläimet, ja kasvaimista löytyi CD8+-T-soluja, jotka erittivät enemmän tappajarakeita ja tulehdussytokiineja. Samalla tavoin ulkopuolella magneettikentässä “latautuneet” T-solut toimivat paremmin myös silloin, kun ne siirrettiin myöhemmin kasvainta kantaviin hiiriin. Lopuksi tutkijat testasivat yhdistelmää, jossa magneettikentässä aktivoituja T-soluja käytettiin yhdessä immunoterapiasta tutun anti-PD-1-vastaaineen kanssa. Tämä kaksiosainen hoito esti kasvainten etenemistä selvästi paremmin kuin kumpikaan hoito yksin, mikä avaa mahdollisuuden fyysiseen, ei-geneettiseen T-soluhoidon “tehotukseen” ennen potilaaseen palauttamista. Tulokset viittaavat siihen, että kohtalainen, soluille siedettävä magneettikenttä voisi tulevaisuudessa olla halpa ja ei-invasiivinen tapa parantaa T-soluhoitoja – myös niissä syövissä, joissa nykyiset CAR-T- tai PD-1-hoidot toimivat heikosti.
|
https://www.nature.com
https://vunet.net