Sivusto käyttää evästeitä parantaakseen käyttökokemustasi.
Fyysikolta hurja väite: Painovoima onkin todiste siitä, että elämme simulaatiossa
Fyysikolta hurja väite: Painovoima onkin todiste siitä, että elämme simulaatiossa
Fri, 09 Jan 2026 13:47:35 CET
Marko Pinola | 9.1.2026 11:30 | päivitetty 9.1.2026 11:37 | Tiede | Avaruus Portsmouthin yliopiston fysiikan apulaisprofessori Melvin Vopson on jälleen kerran herättänyt keskustelua villillä teoriallaan. Aiemmin hän sovelsi koronaviruksen RNA-sekvenssien informaatiota kehittämänsä ”infodynamiikan toisen lain” pohjalta simulaatiohypoteesiin. Nyt sama tutkija väittää, että painovoima saattaa olla yksi vahvimmista vihjeistä siitä, että elämme laskennallisessa simulaatiossa.
Popular Mechanics -sivusto nosti esiin Vopsonin tuoreimman näkemyksen, joka perustuu hänen huhtikuussa 2025 julkaisemaansa artikkeliin AIP Advances -lehdessä.
Painovoima informaation "siivoojana"
Vopsonin teoria nojaa informaatioteoriaan ja hänen omaan ”toiseen infodynamiikan lakiinsa”, jonka mukaan informaation entropia (häiriötila) järjestelmissä pysyy vakiona tai vähenee ajan myötä – päinvastoin kuin perinteinen termodynamiikan toinen pääsääntö ennustaa fysikaalisen entropian kasvavan.
Hänen mukaansa painovoima toimii eräänlaisena laskennallisena optimointimekanismina. Kun massiiviset kappaleet vetävät toisiaan puoleensa, ne kerääntyvät yhteen – esimerkiksi planeetoiksi, tähdiksi ja galakseiksi. Tämä vähentää tarvittavan informaation määrää: on paljon tehokkaampaa seurata yhden suuren kappaleen sijaintia ja liikettä kuin tuhansien pienten hajallaan olevien kappaleiden.
”Laittamalla yksinkertaisesti sanottuna: on laskennallisesti paljon tehokkaampaa seurata ja laskea yhden objektin sijaintia ja liikemäärää avaruudessa kuin lukuisten objektien”, Vopson toteaa.
Tämä muistuttaa häiritsevän paljon sitä, miten tietokonepelit ja virtuaalitodellisuudet pakkaavat dataa ja optimoivat laskentaa: hajallaan olevat pikselit tai objektit vaativat enemmän prosessointitehoa kuin tiiviisti ryhmitellyt kokonaisuudet.
Taustalla entropinen painovoima ja informaation fysiikka
Vopson ammentaa myös hollantilaisen teoreettisen fyysikon Erik Verlinden aiemmasta entropisesta painovoimateoriasta (2011), jossa painovoima nähdään emergenttinä ilmiönä, joka syntyy entropian muutoksista. Vopson vie tämän pidemmälle yhdistämällä sen informaation massan, energian ja informaation ekvivalenssiperiaatteeseen.
Hänen laskelmiensa mukaan painovoiman aiheuttama yhteenkokoontuminen tuottaa juuri sen informaation entropian vähenemisen, joka vastaa Newtonin painovoimalakia – mikä tukee ajatusta, että universumi saattaa toimia laskennallisena prosessina.
Spekulatiivista tiedettä – mutta ei täysin vailla pohjaa
Vopson korostaa, että kyseessä on hypoteesi, ei todiste. Hän on aiemminkin julkaissut provokatiivisia töitä simulaatiohypoteesista, ja monet fyysikot suhtautuvat niihin varauksellisesti. Kriitikot muistuttavat, että simulaatioajattelu siirtää vain ”todelliset” fysiikan lait yhden tason ylemmäksi – kuka sitten simuloi simulaattorit?
Silti Vopsonin työ on herättänyt kiinnostusta informaatiotieteen ja fysiikan rajapinnalla. Se saattaa tarjota uusia näkökulmia esimerkiksi pimeään energiaan, kvanttigravitaatioon ja mustien aukkojen termodynamiikkaan.
Jos teoria pitää paikkansa, painovoima ei olisi enää vain ”tavallinen” vetovoima, vaan kosminen ohjelmointivinkki: universumi pyrkii pitämään datansa järjestyksessä – aivan kuten tehokas tietokone.
Lähde: Popular Mechanics (23.12.2025), AIP Advances (huhtikuu 2025) sekä University of Portsmouthin tiedotteet.
