|
VAIHTOEHTOUUTISET L00e4hde-osoite: https://vunet.net __________________________________________________________________________Venäjältä ja Kiinalta yhteishanke ydinkäyttöinen avaruuden kuuasema tulevaa Mars-operaatiota varten - International Lunar Research Station, ILRS Kokoamassa kattavaa analyysia avaruusohjelmista ja aikatauluistaKokoamassa kattavaa analyysia avaruusohjelmista ja aikatauluistaKuuasema-kilpailu kiihtyy: Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat etenevät eri tahtiin kohti Kuuta ja Marsia Avaruuden suurvaltojen kuuhankkeet ovat siirtymässä yhä konkreettisempaan vaiheeseen, mutta budjetit, aikataulut ja kunnianhimon taso erottavat Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltain suunnitelmat toisistaan selvästi. Venäjä ja Kiina: yhteinen ILRS-asema ja ydinvoimala Kuuhun Venäjä ja Kiina rakentavat yhdessä Kansainvälistä kuun tutkimusasemaa (International Lunar Research Station, ILRS), jonka tiekartta julkaistiin alun perin jo 2021. Hanke on edennyt kolmivaiheisesti: ensimmäisessä vaiheessa testattiin pehmeää laskeutumista ja valittiin asemapaikka Kuun etelänavan alueelta Kiinan Chang'e- ja Venäjän Luna-luotaimilla. Toisessa vaiheessa, joka kattaa vuodet 2026–2035, lähetetään Kuuhun komentokeskuksen, energia- ja viestintäinfrastruktuurin sekä tutkimuslaitteiston osia useilla raskailla kantoraketeilla. Asemasta on tarkoitus tehdä aluksi miehittämätön, robottien hallinnoima kokonaisuus. Venäjän ja Kiinan kunnianhimoisin yhteishanke on ydinvoimala nimeltä "Selena", jota Kurtšatovin instituutti kehittää Kuun energiahuoltoon. Roskosmosin entisen johtajan Juri Borisovin mukaan voimala on tarkoitus toimittaa ja asentaa Kuun pinnalle vuosina 2033–2035, ja koko ILRS-aseman on määrä valmistua vuoteen 2036 mennessä. Hankkeeseen on liittynyt jo useita maita, kuten Valko-Venäjä, Azerbaidžan, Kazakstan, Pakistan, Venezuela ja Nicaragua. Venäjän oma avaruusbudjetti on kuitenkin tiukoilla. Maan talousvaikeudet ja Luna-25-luotaimen vuoden 2023 epäonnistunut laskeutuminen ovat hidastaneet kansallista ohjelmaa, ja Roskosmosin johto on myöntänyt rahoituksen riittämättömyyden muun muassa Luna-27-missiolle. Venäjän rooli yhteishankkeessa onkin muuttumassa enemmän avustavaksi kumppaniksi, kun Kiina kantaa hankkeen pääkustannukset ja teknologiavastuun. Kiina puolestaan etenee omalla ohjelmallaan vakaasti: Chang'e-7 ja Chang'e-8 -luotaimet valmistelevat asemapaikkaa ja testaavat muun muassa hapen erottamista kuun reolitista. Kiinan 15. viisivuotissuunnitelma, joka vahvistettiin alkuvuonna 2026, määrittää maan avaruusbudjetin ja tavoitteet vuoteen 2030 saakka, ja siihen sisältyy myös miehitetyn kuulennon valmistelu. Kiina pyrkii kasvattamaan jo ennätyksellistä avaruuslaukaisujensa määrää, joka oli 92 vuonna 2025. Yhdysvallat: Artemis-ohjelma viivästyy, Gateway-asema vaarassa Yhdysvaltain NASA on kohdannut Artemis-ohjelmassaan toistuvia viivästyksiä. Miehitetty Artemis II -lento, joka kiertää Kuun ilman laskeutumista, toteutui huhtikuussa 2026 — alun perin sen piti tapahtua jo 2024. Ensimmäinen miehitetty laskeutuminen, Artemis III, on siirtynyt tavoitteeseen aikaisintaan vuoden 2027 puolivälissä, ja se riippuu SpaceX:n Starship-aluksen polttoaineen siirtoteknologian onnistumisesta kiertoradalla. Artemis IV on ajoitettu vuoden 2028 alkuun ja Artemis V saman vuoden loppuun, jolloin NASA aikoo aloittaa pysyvän kuutukikohdan rakentamisen. Trumpin hallinnon vuoden 2026 budjettiesitys on herättänyt huolta NASA:n kunnianhimon supistumisesta: Kuun kiertoradalle suunniteltu Gateway-asema on esitetty lakkautettavaksi, jotta resursseja voitaisiin suunnata suoraan Kuun pinnalle laskeutumiseen sekä Mars-valmisteluihin. Osa Gateway-moduuleista on jo kärsinyt korroosiovaurioista, mikä saattoi vaikuttaa päätökseen. Samalla budjetissa varataan noin miljardi dollaria lisää nimenomaan miehitettyjen Mars-tehtävien valmisteluun, ja NASA on luopunut kalliiksi käyneestä Mars Sample Return -ohjelmasta halvempien, kilpailutettujen vaihtoehtojen hyväksi. Ennusteet: milloin kuuasema on käytössä ja milloin lennetään Marsiin? Venäjän ja Kiinan ILRS-asema on tarkoitus saada toimintavalmiiksi robottien hallinnoimana 2030-luvun puolivälissä, ja pysyvästi miehitetyksi vuoteen 2035 mennessä — ydinvoimalan myötä täysi laajentuminen ajoittuu vuoteen 2036. Yhdysvaltain puolella pysyvän kuutukikohdan rakentaminen alkaisi aikaisintaan Artemis V -tehtävän myötä vuonna 2028, ja jatkuva läsnäolo Kuun pinnalla on realistisinta odottaa 2030-luvun alkupuolelta. Mars-matkojen osalta aikataulut ovat liukuneet kaikilla toimijoilla myöhemmäksi. SpaceX ilmoitti helmikuussa 2026 lykkäävänsä Starship-aluksen Mars-tehtäviä noin viidellä–seitsemällä vuodella keskittyäkseen ensin kuulentoihin, joten ensimmäiset miehittämättömät Mars-testilennot ajoittuisivat aikaisintaan 2030-luvun alkupuolelle tai puoliväliin. NASA:n pitkäaikainen tavoite miehitetylle Mars-matkalle on edelleen 2030-luvun loppupuoli, todennäköisimmin 2035–2038 välillä, 90–500 vuorokauden pintaoleskelulla. Kiina puolestaan etenee omalla, vaatimattomammalla Tianwen-3-näytteenpalautustehtävällään: laukaisu on suunniteltu vuodelle 2028 ja näytteiden paluu Maahan vuodelle 2031 — ilman miehistöä. Yhteenvetona asiantuntijat arvioivat, että ihmisten pysyvä läsnäolo Marsissa toteutuu todennäköisimmin vasta 2030- tai jopa 2040-luvulla, ja että Kuusta on tulossa kaikille kolmelle suurvallalle ensisijaisesti harjoitusalusta ja teknologian testauspaikka ennen varsinaisia Mars-matkoja. Lähteet: TASS, Habr, prokosmos.ru, Wikipedia (Artemis program, Russian lunar programme), NASA.gov, NASA FY2026-budjettiasiakirja, isdc.nss.org. Hakusanat: ILRS лунная станция Россия Китай бюджет, NASA Artemis budget 2026 Mars mission timeline. Avainsanat: ILRS, Selena-ydinvoimala, Artemis-ohjelma, Gateway-asema, Starship, Tianwen-3, kuuasema, Mars-lento. |
|