|
VAIHTOEHTOUUTISET L00e4hde-osoite: https://vunet.net __________________________________________________________________________Tekoälyn datakeskukset halutaan avaruuteen – laskelmat paljastavat jättihankkeen ongelmat SpaceX visioi jopa miljoonan satelliitin verkostoa, joka veisi tekoälyn laskentatehoa kiertoradalle. Slashdotin nostaman IEEE Spectrumin analyysin mukaan avaruusdatakeskusten kustannukset, jäähdytys ja rakentamisen mittakaava tekevät suunnitelmasta kuitenkin vielä vuosien tai vuosikymmenten päässä olevan hankkeen. Elon Musk on arvioinut, että avaruudesta voisi tulla kahden tai kolmen vuoden kuluessa edullisin paikka tekoälylaskennalle. SpaceX on hakenut Yhdysvaltain viestintävirasto FCCä lupaa enimmillään miljoonasta matalalle kiertoradalle sijoitettavasta datakeskussatelliitista. Satelliitit saisivat energiansa aurinkopaneeleista ja voisivat hyödyntää Starlinkin laserlinkkejä tietoliikenteeseen. Slashdotissa 2. heinäkuuta julkaistun jutun mukaan suunnitelman mittakaava ylittää kuitenkin nykyisen avaruusteollisuuden tuotantokyvyn moninkertaisesti. Maata kiertää tällä hetkellä noin 14 500 aktiivista satelliittia. Miljoonan uuden satelliitin kuljettaminen avaruuteen vaatisi arviolta 16 666 Starship-laukaisua, mikäli yksi alus pystyisi viemään kerralla 60 satelliittia. Jopa kymmenkertaiseksi kasvatetulla laukaisutahdilla rakentaminen veisi noin vuosikymmenen. Myös satelliittien valmistaminen muodostaisi valtavan pullonkaulan. Starlink-satelliitteja tuotetaan IEEE Spectrumin mukaan nykyisin noin 4 000 kappaletta vuodessa. Vaikka tuotantokapasiteetti kymmenkertaistettaisiin, miljoonan satelliitin rakentamiseen kuluisi noin 25 vuotta. Näin ollen koko verkoston valmistuminen edellyttäisi käytännössä uutta teollista vallankumousta satelliittien massatuotannossa. Suurin tekninen ongelma ei välttämättä ole sähkön tuottaminen vaan lämmön poistaminen. Tyhjiössä lämpöä ei voida siirtää pois ilmavirran tai veden avulla, vaan laitteisto tarvitsee suuria säteilijöitä. Yksi noin 700 wattia kuluttava Nvidia H100 -grafiikkapiiri voisi vaatia noin 1,4 neliömetrin jäähdytyspinnan. Sadalle megawatille rakennettu avaruusdatakeskus tarvitsisi laskelmien mukaan jopa 2 500 kappaletta 80 neliömetrin säteilijöitä. Ensimmäisen avaruuteen lähetetyn H100-piirin jäähdytys ei IEEE Spectrumin mukaan riittänyt käyttämään piiriä täydellä teholla. Kiertoradalla toimivien tekoälypalvelimien etuna olisivat jatkuvasti saatava aurinkoenergia sekä mahdollisuus rakentaa uutta laskentakapasiteettia kuormittamatta maan sähköverkkoja. Osa asiantuntijoista arvioi, että rajatut tekoälyn päättelytehtävät voisivat muuttua taloudellisesti kannattaviksi 5–10 vuoden kuluessa. Suurten tekoälymallien kouluttamista vaikeuttaisivat silti tiedonsiirron viiveet, palvelinten synkronointi, säteily, huolto ja laitteiden lyhyt käyttöikä. Avaruusdatakeskukset voivat siis myöhemmin täydentää maanpäällistä tekoälyinfrastruktuuria, mutta Slashdotin esiin nostamat laskelmat osoittavat, ettei kyse ole nopeasta ratkaisusta tekoälyteollisuuden sähkö- ja laskentapulaan. Nykyisellä teknologialla miljoonan satelliitin datakeskusverkosto näyttää enemmän suuren mittakaavan tulevaisuusvisiolta kuin lähivuosina toteutuvalta kaupalliselta järjestelmältä. Lähteet: Slashdot, IEEE Spectrum. Hakusanat: tekoäly, avaruusdatakeskus, SpaceX, Elon Musk, Starlink, AI-satelliitti, Nvidia H100, kiertorata, jäähdytys. Internet-hakuohje: Hae sanoilla site.org “Space-Based Data Center”, IEEE orbital data centers AI ja SpaceX million satellite data center constellation. |
|