- Pääjutut

- Uutiset

Kotimaa

Ulkomaat

Politiikka

Konfliktit

Tiede/Terveys/IT

Työpaikat

Psykologia

Seksuaalisuus

Kulttuuri

Videot

- Sijoittaminen

- Maittain

- Viihde

- Yhteiskunta

- Hallinto

Julkaise artikkeli


Tiede/Terveys/IT

Filosofinen näkökulma: Kuinka vähällä järjellä maailma pyörii?


15.01.2025


Ruotsalaisen valtiomiehen ja diplomaatin Axel Oxenstiernan kuuluisat sanat – *"Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan"* – ovat säilyneet vuosisatojen ajan yhtenä historian terävimmistä huomautuksista vallan ja ihmismielen rajallisuudesta. Tämä lause herättää edelleen pohdintaa niin filosofian, politiikan kuin ihmiskunnan kollektiivisen viisauden rajoista.

Vallan rajallinen rationaalisuus

Oxenstiernan viesti sisältää ajatuksen, että vaikka yhteiskuntien hallinta näyttäytyy usein monimutkaisena ja järjestelmällisenä, kulissien takana päätöksenteko saattaa perustua yksinkertaistuksiin, tunnepohjaisiin valintoihin ja jopa henkilökohtaisiin virhearvioihin. Filosofit ovat pitkään pohtineet, missä määrin rationaalisuus ohjaa ihmisten toimintaa, erityisesti vallan käytössä.

Klassinen filosofi Thomas Hobbes esimerkiksi korosti, että valtio on ihmisen luoma keinotekoinen mekanismi, joka suojelee kansalaisia heidän omilta intohimoiltaan ja epäjärjestykseltään. Oxenstiernan huomio kuitenkin haastaa tämän näkemyksen: jos valtioiden johtajatkin tekevät päätöksensä usein inhimillisten rajoitusten pohjalta, missä määrin voimme todella luottaa hallinnon kykyyn turvata järjestys ja edistää hyvinvointia?

Nykyfilosofinen konteksti

Modernissa filosofiassa Oxenstiernan lause voidaan asettaa osaksi rationaalisen päätöksenteon ja moraalifilosofian keskustelua. Esimerkiksi Daniel Kahnemanin ja Amos Tverskyn tutkimukset osoittavat, että ihmiset tekevät päätöksiä usein heuristiikkojen ja vinoumien pohjalta, eivätkä täysin rationaalisesti. Tämä havainto on linjassa Oxenstiernan väitteen kanssa, sillä se paljastaa, kuinka harvoin ihmiset – myös valta-asemassa olevat – kykenevät ylittämään omat kognitiiviset rajoitteensa.

Samalla Oxenstiernan huomio heijastaa eksistentialistista ajatusta maailmasta kaaoksena, jossa ihmiset luovat merkityksiä ja järjestystä rajoittuneilla kyvyillään. Filosofit kuten Søren Kierkegaard ja Albert Camus ovat korostaneet, että ihmisen kohtaama todellisuus on usein kaoottisempi ja vähemmän hallittu kuin mitä institutionaaliset rakenteet antavat ymmärtää.

Mitä voimme oppia?

Axel Oxenstiernan lausahdus on muistutus nöyryydestä vallankäytön edessä. Se haastaa niin kansalaisia kuin johtajia pohtimaan omia olettamuksiaan rationaalisuudesta ja kyseenalaistamaan päätöksentekoon liittyviä prosesseja. Filosofian valossa lause on myös kutsu tarkastella ihmiskunnan kehittymistä kriittisesti: onko olemassa parempia tapoja ohjata maailmaa kuin pelkästään vähäisellä järjellä?

Oxenstiernan viesti on edelleen ajankohtainen maailmassa, jossa kompleksiset ongelmat – ilmastonmuutoksesta teknologian etiikkaan – vaativat päätöksentekijöiltä yhä syvempää ymmärrystä ja vastuuta. Se myös muistuttaa, että huolimatta ihmiskunnan saavuttamasta tiedon määrästä, päätökset ovat yhä lopulta inhimillisiä.

Jaa Facebookissa




: ">Contact Us.

Tulosta artikkeli

Tekstiversio"















Disclaimer: The news/other content published on vunet.net/vunet.net may not represent the actual opinions of the vunet.net/vunet.net -view. The articles content published here are solely responsibility of the authors mentioned here and/or represented by themself. Vunet.net (Vaihtoehtouutiset) works entirely on non-profit basis.