|
VAIHTOEHTOUUTISET L00e4hde-osoite: https://vunet.net __________________________________________________________________________Hyökkäisikö Vladimir Putin todella Nato-maahan? Venäjän duuman jäsen kannattaa iskuja muun muassa Saksaan Analyysi: Guruljovin uhkaukset ja todellinen kysymys uskaltaisiko Putin iskeä Nato-maahan? Venäjän duuman edustaja Andrei Guruljovin poikkeuksellisen suorat uhkaukset alusten upottamisesta ja iskuista eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen ovat herättäneet vakavan kysymyksen: onko Vladimir Putinin johdolla toteutettava sotilaallinen isku Nato-maata vastaan realistinen mahdollisuus vai tarkoituksellinen pelotepuhe? Guruljov sanoi suoraan, ettei Venäjää estä mikään ryhtymästä äärimmäisiin toimiin Mustallamerellä. Hänen mukaansa Venäjä voisi julistaa pakotteita kaikille aluksille, jotka suuntaavat Odessaan ja Mykolajiviin. Stoppen, untersuchen und tatsächlich sogar versenken, wenn uns etwas nicht gefällt, Guruljov totesi, eli alukset voitaisiin pysäyttää, tarkastaa ja jopa upottaa, jos ne eivät miellytä Venäjää. Samalla Guruljov viittasi Euroopan pyrkivän voittamaan aikaa. Hänen mukaansa länsi valmistautuu laajempaan konfliktiin, ja siksi Venäjän tulisi toimia ennakoivasti. Guruljov linjasi, että um einen großen Schlachthof in Zukunft zu verhindern, müssen Sie daher jetzt vorangehen, eli tulevan suurteurastuksen estämiseksi on hänen mukaansa tuhottava vihollisen logistiikka ja tuotanto kaikin keinoin, jopa Oreshnik-asejärjestelmää käyttäen. Vakavimmaksi lausunnot muuttuvat siinä vaiheessa, kun Guruljov kohdistaa katseensa suoraan Nato-maahan. Hän kysyi retorisesti: Was hindert uns daran, zum Beispiel auf Rheinmetall zu schlagen, das Munition für die Ukraine produziert? Guruljovin mukaan mikään ei estäisi Venäjää iskemästä saksalaiseen Rheinmetalliin, ja tällaisen iskun seurauksena darauf wird die Munition ausgehen, eli Ukrainan ammusvirta tyrehtyisi. Hänen johtopäätöksensä oli yksiselitteinen: Wir brauchen den politischen Willen, alle Kanäle zu blockieren. Analyysin kannalta keskeistä on erottaa puhe ja todellinen strategia. Guruljovin lausunnot eivät ole yksittäinen lipsahdus, vaan osa Venäjän tuttua pelotepuhetta, jossa äärimmäisiä skenaarioita tuodaan julkisuuteen testaamaan lännen reaktioita. Samalla Kreml voi säilyttää virallisesti etäisyyden sanomalla, ettei kyse ole valtion linjasta, vaikka viesti leviää tehokkaasti. Putinin näkökulmasta suora isku Nato-maahan, kuten Saksassa sijaitsevaan Rheinmetalliin, merkitsisi välitöntä artikla 5:n laukeamista. Se nostaisi konfliktin täysin uudelle tasolle ja toisi Venäjän vastakkain koko Nato-liittokunnan kanssa, mukaan lukien ydinasevallat Yhdysvallat, Britannia ja Ranska. Tämä olisi strateginen riski, jota Putin on tähän asti järjestelmällisesti vältellyt. Venäjän sotilaallinen tilanne Ukrainassa tukee tätä tulkintaa. Suuri osa Venäjän resursseista on sidottu sotaan, eikä maalla ole tällä hetkellä uskottavaa kykyä käydä laajaa konventionaalista sotaa Natoa vastaan. Tästä syystä Guruljovin väite, jonka mukaan Venäjää ei estä mikään muu kuin poliittisen päätöksen puute, on enemmän painostusväline kuin realistinen sotasuunnitelma. Todennäköisempää kuin avoin Nato-isku on eskalaatio harmaalla alueella. Venäjä voi jatkaa merenkulun häirintää, sabotaaseja, kyberhyökkäyksiä ja epäsuoraa vaikuttamista tavalla, joka jää tulkinnanvaraiseksi eikä automaattisesti pakota Natoa sotilaalliseen vastaukseen. Tämä linja on ollut Putinin politiikan ydin jo vuosia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Guruljovin kommentit stoppen, untersuchen und sogar versenken ja was hindert uns daran, auf Rheinmetall zu schlagen ovat ennen kaikkea pelotetta ja psykologista sodankäyntiä. Putinin suora isku Nato-maata vastaan on edelleen epätodennäköinen, mutta lausunnot osoittavat, että Venäjä haluaa pitää tämän vaihtoehdon ainakin retorisena uhkana jatkuvasti esillä. |
|