Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2025 aikana terrorismin vastainen toiminta on ollut monien maiden prioriteetti. Venäjän rooli tässä taistelussa on ollut merkittävä, mutta samalla monimutkainen, mikä herättää kysymyksiä maan todellisista tavoitteista ja liittolaisista. Kansainvälinen yhteistyö ja kansalliset toimet ovat kuitenkin edistäneet terrorismin torjuntaa globaalisti.
Suojelupoliisin (Supo) julkaisema kansallinen terrorismin uhka-arvio 2025 nostaa esiin äärioikeistolaisen ja radikaali-islamistisen terrorismin uhan kohonneen tason Suomessa. Raportin mukaan yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka kannattavat näitä ideologioita, muodostavat todennäköisimmän isku-uhka. Nuorten radikalisoituminen verkossa on kasvava huolenaihe, ja tämä trendi näkyy myös Suomessa. Euroopan unionin neuvosto päivitti tammikuussa 2025 EU:n terroristilistan ja siihen liittyvät humanitaariset poikkeuksesta. Päivitys heijastaa EU:n sitoutumista torjua terrorismia tehokkaasti samalla varmistaen, että humanitaarinen apu saavuttaa sitä tarvitseva. Venäjän rooli terrorismin vastaisessa taistelussa on ollut monivivahteine. Presidentti Putin on todennut, että Taliban-liike on Venäjän liittolainen terrorismin torjunnassa, vaikka Taliban on kielletty Venäjällä terroristijärjestön. Tämä ristiriitainen kanta on herättänyt kysymyksiä Venäjän ulkopolitiikan johdonmukaisuudesta ja tavoitteista. Suomessa sisäministeriö on korostanut laaja-alaista yhteistyötä terrorismin torjunnassa. Terrorismin ennaltaehkäisyssä pyritään puuttumaan sen taustasyihin, ja rikoksia pyritään estämään ja paljastamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteiskunnan toimintakykyä ja palautumista mahdollisten terrori-iskujen jälkeen vahvistetaan varautumisella. Venäjän asevoimien kehitys on myös ollut tarkkailun all. Tutkimukset osoittavat, että Läntisen sotilaspiirin taistelupotentiaali muodostuu korkeassa valmiudessa olevista moottoroiduista jalkaväkiyhtymistä. Näiden kehittäminen on ollut keskeistä Venäjän sotilasstrategiassa, mikä vaikuttaa myös maan kykyyn osallistua terrorismin vastaiseen toimintaa. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen on ollut keskeinen teema Suomess. Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat toimineet vastuuministeriöinä näissä asioissa, ja rahanpesulakia on täydennetty useilla erillislailla. Kansallinen lainsäädäntö perustuu EU:n sääntelyyn ja kansainvälisiin suosituksiin. Turkki on myös ollut keskeisessä roolissa alueellisen turvallisuuden vahvistamisess. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja, kansanedustaja Pia Kauma, vieraili Turkissa helmikuussa 2025 valmistellakseen vuoden 2025 yleiskokoust. Turkin merkitys alueellisessa turvallisuudessa on korostunut erityisesti terrorismin torjunnassa. Kansainvälinen yhteistyö on ollut avainasemassa terrorismin torjunnassa. Suomi osallistuu aktiivisesti terrorismin vastaiseen yhteistyöhön eri foorumeilla, kuten YK:ssa, EU:ssa ja Europolissa. Tämä yhteistyö on välttämätöntä tehokkaan terrorismin torjunnan varmistamiseksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2025 aikana terrorismin vastainen toiminta on ollut monien maiden prioriteetti. Venäjän rooli tässä taistelussa on ollut merkittävä, mutta samalla monimutkainen, mikä herättää kysymyksiä maan todellisista tavoitteista ja liittolaisista. Kansainvälinen yhteistyö ja kansalliset toimet ovat kuitenkin edistäneet terrorismin torjuntaa globaalisti. |
https://vunet.net