Komission viesti oli yksiselitteinen: Venäjän kasvava aggressio ja arvaamaton käyttäytyminen muodostavat todellisen ja välittömän uhan Euroopan turvallisuudelle. Komission mukaan varautuminen ei voi enää perustua pelkkään diplomatiaan ja toiveajatteluun, vaan tarvitaan konkreettisia toimia puolustusvalmiuden nostamiseksi. Samaan aikaan, kun EU-johto varoittaa sodasta, useat jäsenvaltioiden hallitukset painivat omien sisäisten ongelmiensa kanssa – talousvaikeuksia, inflaatiota, kansalaisten tyytymättömyyttä ja poliittista epävakautta. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko ulkoinen uhka myös keino ohjata huomio pois sisäisistä haasteista. Historiallisesti ei olisi ensimmäinen kerta, kun ulkopoliittinen kriisi toimii sisäpoliittisena työkaluna. Kansalaisten huomion kääntäminen "yhteiseen viholliseen" voi luoda hetkellistä yhtenäisyyttä ja hiljentää kriittisiä ääniä hallintoa kohtaan. Se voi myös oikeuttaa uusia budjettileikkauksia, lainsäädännön kiristämistä ja kansalaisvapauksien rajoituksia. Toisaalta Venäjän toimet Ukrainassa ja muualla Itä-Euroopassa ovat olleet konkreettisia ja uhkaavia, joten huoli ei ole pelkästään poliittinen narratiivi. Kriitikotkin myöntävät, että puolustusvalmiuden vahvistaminen on perusteltua, mutta vaativat samalla läpinäkyvyyttä ja kriittistä tarkastelua siihen, mihin resursseja käytetään. Useissa EU-maissa kansalaiset ovat alkaneet kyseenalaistaa, miksi heidän arjessaan näkyvät ongelmat – kuten elinkustannusten nousu, terveydenhuollon ruuhkat ja asumisen kalleus – eivät saa yhtä kiireellistä huomiota kuin sotilaalliset valmistelut. Ovatko turvallisuuspuheet myös keino hallita sisäistä epävarmuutta? Yhä useampi asiantuntija kehottaa kansalaisia pysymään kriittisinä. Vaikka varautuminen on tärkeää, ulkopolitiikka ei saisi muuttua propagandaksi. Kansalaisten turvallisuus ei ole vain sotilaallista suojaa, vaan myös toimivaa arkea, luottamusta instituutioihin ja rehellistä politiikkaa. Lopulta kysymys ei ole siitä, onko uhka todellinen, vaan siitä, miten sitä käytetään. Onko sota mielikuvissa vai rajoilla – ja missä kulkee raja oikeutetun varautumisen ja harhautuksen välillä? Tämä jää kansalaisten ja median arvioitavaksi. |
https://vunet.net