|
VAIHTOEHTOUUTISET Lähde-osoite: https://vunet.net __________________________________________________________________________Trump käynnistää vaaliturvallisuuskampanjan ja kohdistaa toimet ActBlueen vilppi- ja ulkomaalaisvaikutussyytösten keskellä 26.4.2025 / Kirjoittanut Willow Tohi Presidentti Trump allekirjoitti määräyksen, jossa hän ohjeistaa oikeusministeriötä (DOJ) tutkimaan ActBlue'ta, demokraattipuolueen pääasiallista varainkeruualustaa, epäillystä laittomasta toiminnasta, kuten peite- eli "olki"-lahjoituksista, ulkomaalaisista lahjoituksista ja järjestelmällisestä petoksesta. Toimi seuraa kaksipuolueisia tutkimuksia ja julkisia syytöksiä, mm. Elon Muskin ja aktivisti Matt Van Swolin taholta, jotka väittivät heidän nimissään tehdyn luvattomia lahjoituksia. Määräyksessä viitataan kongressin havaintoihin, joiden mukaan ActBlue käsitteli lahjoituksia ulkomaisista IP-osoitteista ja käytti löyhää varmentamista (esimerkiksi CVV-koodia ei vaadittu ennen vuotta 2024). Raporttien mukaan ActBlue asetti etusijalle lahjoitusten käsittelyn vilpin torjunnan sijaan ja on kokenut 22 "merkittävää vilppikampanjaa" vuodesta 2019, joista lähes puolet liittyi ulkomaisiin toimijoihin. ActBluen toimitusjohtaja kutsui tutkimusta poliittisesti motivoiduksi "suureksi valheeksi" ja lupasi, että toiminta jatkuu normaalisti. Demokraatit puolestaan väittävät, että kohteena ovat ruohonjuuritason lahjoittajat, ja DNC:n (Demokraattisen puolueen kansalliskomitean) puheenjohtaja Ken Martin kuvasi toimenpidettä yritykseksi "heikentää demokraattista osallistumista". Texas AG (oikeusministeri) Ken Paxtonin vuonna 2023 tekemä tutkinta ActBluen turvallisuuspuutteista (kuten puuttuvat CVV-tarkistukset) johti parannettuihin käytäntöihin mutta lisäsi tarkastelua. Oikeusasiantuntijat kyseenalaistavat, ylittääkö Trumpin määräys presidentin valtuudet, sillä DOJ:n 180 päivän tutkimus ohittaa normaalit tarkastusprosessit. Republikaanit pitävät ActBluen haavoittuvuuksia kansallisen turvallisuuden uhkana, kun taas demokraatit varoittavat, että tiukemmat säännöt saattavat tukahduttaa pienlahjoittajia. Tämä vastakkainasettelu luo perustan oikeudelliselle ja ideologiselle taistelulle vaalitransparenssista, kun vuoden 2026 välivaalit lähestyvät ja keskustelut ulkomaalaisvaikutuksesta sekä vapaasta osallistumisesta kiihtyvät. Määräys ja sen tausta Trumpin määräys, joka virallistettiin vain minuuttien kuluttua Muskin viraaliksi nousseesta Twitter-julkaisusta, jossa Musk syytti ActBlueta hänen kannattajiensa varojen väärinkäsittelystä, ohjeistaa oikeusministeri Pam Bondia tutkimaan, onko ActBlue (ja muut verkkovarainkeruuorganisaatiot) rikkoneet vaalilakeja vuodesta 2020 lähtien. Määräyksessä viitataan kongressin tutkimuksiin, jotka havaitsivat satoja lahjoituksia ulkomaisista IP-osoitteista ja löysi puutteita varmennuksessa, kuten CVV-koodien puuttumisen aina vuoden 2024 loppupuolelle asti. Määräyksessä mainitaan myös edustajainhuoneen raportti, jonka mukaan ActBluen työntekijöitä koulutettiin priorisoimaan lahjoitusten käsittely varoitusmerkkien huomioimisen sijaan, ja että vuodesta 2019 lähtien havaittiin 22 "merkittävää vilppikampanjaa", joista lähes puolet liittyi ulkomaisiin toimijoihin. ActBluen toimitusjohtaja Regina Wallace-Jones kuvaili toimenpidettä "seuraavaksi versioksi suuresta valheesta", viitaten Trumpin vuoden 2020 vaalien jälkeisiin väitteisiin laajasta vaalivilpistä. Hän totesi ActBluen jatkavan toimintaansa esteistä huolimatta ja näki tutkinnan kostotoimena. Demokraattijohtajat, kuten Ken Martin, tuomitsivat määräyksen yrityksenä "heikentää demokraattista osallistumista" ja korostivat ActBluen suojelevan pienlahjoittajia, joista moni antaa alle 20 dollarin lahjoituksia. Vilppisyytökset ja vaikutukset ruohonjuuritasolla Kiista kärjistyi, kun Musk ja Van Swol julkisesti syyttivät ActBlueta luvattomista tapahtumista. Musk väitti 24. huhtikuuta julkaistussa X-kirjoituksessaan, että hänen Tesla-kriitikkojaan rahoitettiin salaa ActBluen kautta, käyttäen prepaid-kortteja rikolliseen identiteettivarkauteen. Van Swol kertoi, että hänen nimensä ja osoitteensa olivat liitettyinä 733 dollarin arvoisiin lahjoituksiin Kansasin ehdokkaille, vaikka hän ei ollut koskaan edes käynyt osavaltiossa. Riippumattomat tutkivat journalistiryhmät, kuten James O’Keefen Media Group, ovat paljastaneet tuhansia epäilyttäviä tapahtumia, mukaan lukien lahjoituksia edesmenneiden henkilöiden tileiltä ja offshore-yrityksiin liittyviltä tileiltä. O’Keefe totesi, että kyseessä ei ole pelkästään puolueellinen hyökkäys, vaan "todiste laajamittaisesta laittomasta toiminnasta". ActBlue puolustautuu sanomalla, että sillä on "alan johtavat turvallisuuskäytännöt", mutta kriitikot huomauttavat, että petosten tunnistaminen jälkikäteen ei estä vilppiä tapahtumahetkellä. Poliittiset vaikutukset vuoden 2026 vaaleihin Kiista paljastaa syvenevän ristiriidan kampanjarahoituksen läpinäkyvyydestä vuoden 2026 välivaalien lähestyessä. Republikaanit katsovat, että ActBluen haavoittuvuudet muodostavat kansallisen turvallisuuden uhan, viitaten liittovaltion säädöksiin, jotka kieltävät ulkomaalaiset lahjoitukset ja peitelahjoitusjärjestelmät. Demokraatit taas varoittavat, että tiukempi valvonta voisi epäreilusti estää pienlahjoittajia. Edustajainhuoneen oikeusvaliokunnan puheenjohtaja Jim Jordan kutsui ActBlueta "järjestelmälliseksi uhaksi demokratialle", kun taas senaatin vähemmistöjohtaja Mitch McConnell ylisti Trumpin määräystä "terveeksi järjeksi". Kansalaisoikeusjärjestöt, kuten ACLU, varoittavat, että liian tiukat henkilöllisyystarkistukset voivat pelottaa laillisia lahjoittajia. Oikeuskiistat määräyksen laillisuudesta voivat nousta ratkaisevaan rooliin, ja ActBluen mahdolliset oikeudenkäynnit sekä demokraattien väitteet puolueellisesta vallan väärinkäytöstä voivat testata tuomioistuinten valmiutta hyväksyä presidentin yrityksiä muokata vaalivalvontaa. Vaaliturvallisuus vai puoluepoliittinen sota Rannikolta rannikolle ulottuvat tutkimukset, Piilaakson megafonit ja Capitol Hillin kuulemiset korostavat jännitettä: kuinka suojella vaalien eheyttä rajoittamatta kansalaisvapauksia. Valkoinen talo kuvaa toimenpiteitä tasavallan puolustamiseksi varjoisilta ulkomaalaisilta toimijoilta, kun taas demokraatit näkevät ne hyökkäyksenä kansalaisoikeuksia vastaan — taisteluna, jolle ei ole helppoa ratkaisua, kun vuoden 2026 kampanjarahoitus alkaa virrata. |
|
|