- Pääjutut

- Uutiset

Kotimaa

Ulkomaat

Politiikka

Tiede/Terveys/IT

Kulttuuri

Videot

- Sijoittaminen

- Maittain

- Viihde

- Yhteiskunta

- Hallinto

Julkaise artikkeli


ulkomaat

Trumpin Grönlanti-hanke kiihtyy: Yhdysvaltain tiedusteluoperaatiot siirtyvät uudelle tasolle


09.05.2025


8.5.2025 / Lance D Johnson Trumpin hallinto on kiristänyt kampanjaansa Grönlannin valtaamiseksi ja lähettänyt Yhdysvaltain tiedusteluresursseja arvioimaan mahdollisen pakotetun tai neuvotellun valtauksen toteutettavuutta. The Wall Street Journalin saamien vuotojen mukaan korkeimmat tiedusteluviranomaiset antoivat viime viikolla salaisen määräyksen, jossa virastoja käskettiin keräämään tietoa Grönlannin itsenäisyysliikkeestä, paikallisista mielipiteistä Yhdysvaltain resurssien hyödyntämiseen sekä mahdollisista poliittisista liittolaisista Tanskassa, jotka voisivat helpottaa alueen liittämistä Yhdysvaltoihin.



Kansallisen tiedustelun johtaja Tulsi Gabbard tuomitsi vuodot "syvävaltion" sabotaasina, kun taas kansallisen turvallisuusneuvoston tiedottaja James Hewitt perusteli toimintaa kansallisella turvallisuudella todeten: ”Presidentti on ollut hyvin selkeä siitä, että Yhdysvallat on huolissaan Grönlannin ja Arktiksen turvallisuudesta.” Diplomaattisen retoriikan takana piilee kuitenkin röyhkeä valtapeli – sellainen, joka voi määritellä uudelleen globaalin energiaherruuden ja sotilaspoliittisen strategian maailmassa, jossa suurvaltakamppailut kiihtyvät.

Keskeiset kohdat:

Yhdysvaltain tiedusteluvirastoja on käsketty kartoittamaan Grönlannin poliittinen tilanne ja itsenäisyyspyrkimykset Trump ei sulje pois sotilaallista valtausta ja pitää Grönlantia elintärkeänä ”kansainväliselle turvallisuudelle” Grönlannin valtavat harvinaisten maametallien esiintymät ja strateginen sijainti tekevät siitä Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kiistakapulan Tanska tuomitsee Yhdysvaltojen painostuksen, kun varapresidentti Vance syyttää Kööpenhaminaa Grönlannin kansan pettämisestä

Grönlanti – viimeinen suuri alueellinen palkinto

Grönlanti on yksi viimeisistä suurista alueellisista palkinnoista nykyisessä suurvaltakilpailun aikakaudessa. Sen valtavat mineraalivarat – mukaan lukien harvinaiset maametallit, öljy ja kaasu – voisivat vapauttaa Yhdysvaltojen tuotantoketjut Kiinan herruudesta ja vauhdittaa tekoäly- sekä vihreän energian vallankumouksia. Strategisesti Grönlanti on arktinen avainasema: sen hallinta tarkoittaa nousevien arktisten kauppareittien kontrolloimista ja sotilaallisen tukikohdan varmistamista Venäjää ja Kiinaa vastaan. Koska Tanskalla ei ole riittäviä kykyjä puolustaa sitä ja koska väestö on harva, alue on altis joko Yhdysvaltain investoinneille – tai suoraan haltuunotolle. Vance’n mukaan Amerikan on toimittava päättäväisesti, käyttäen taloudellisia kannustimia tai poliittista painetta saadakseen haltuunsa tämän jäätyneen 2000-luvun valta-avaimen.

Koska Kiina hallitsee lähes 90 prosenttia maailman harvinaisten maametallien tuotannosta, Yhdysvallat näkee Grönlannin pelastusrenkaana, jolla Kiinan kuristusote voidaan katkaista. Mutta saaren arvo ei rajoitu pelkästään resursseihin. Sen sijainti Pohjois-Amerikan ja Euroopan välissä tekee siitä strategisen pullonkaulan arktiselle merenkululle ja sotilasoperaatioille. Yhdysvalloilla on jo Pituffikin lentotukikohta, joka on keskeinen ohjustentorjunnassa ja avaruusvalvonnassa. Silti, kuten varapresidentti JD Vance totesi maaliskuisella kiistanalaisella vierailullaan: "Tanska ei ole pysynyt kehityksessä mukana… suojellakseen Grönlannin kansaa Venäjän ja Kiinan hyökkäyksiltä.”

Tanska vastustaa – mutta kuinka kauan?

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on tuominnut Yhdysvaltojen painostuksen ”täysin sopimattomaksi,” mutta Kööpenhaminan ote Grönlantiin on horjuva. Alue hallinnoi itse kaikkia asioitaan puolustusta ja ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta, ja kasvava itsenäisyysliike voi tarjota Yhdysvalloille tilaisuuden. Trumpin haluttomuus sulkea pois sotilaallinen toiminta – ”En sano, että teen sen, mutta en sulje pois mitään” – viestii halukkuudesta hyödyntää tätä haavoittuvuutta.

Historiallisesti suurvallat ovat muovanneet rajoja voimalla tai pakottamisella. Louisianan osto – jota Trumpin hanke ylittäisi laajuudessaan – oli sekin geopoliittisen pelin tulos. Tänään, kun Kiina laajentaa vaikutustaan Arktiksessa ja Venäjä militarisoi aluetta, kysymys ei ole enää siitä, muuttuuko Grönlanti kiistakohteeksi – vaan kuka sitä hallitsee, kun jää lopulta murtuu.

Johtopäätös: Uusi imperiumien aikakausi?

Vuonna 1803 Thomas Jefferson varmisti Yhdysvaltojen länsilaajentumisen allekirjoituksellaan. Kaksi vuosisataa myöhemmin Trumpin Grönlanti-hanke paljastaa karun totuuden: aluevaltaukset eivät koskaan loppuneet – ne vain muuttuivat muotoaan. Kun Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä kilpailevat Arktiksen rikkauksista, on aiheellista kysyä: tulevatko Grönlannin ihmiset todella olemaan ”rakkaita,” kuten Trump väittää – vai vain imperiumien nälän nielemiä?

Lähteet: SHTFPlan.com Zerohedge.com WSJ.com

--

Jaa Facebookissa




: ">Contact Us.

Tulosta artikkeli

Tekstiversio"















Disclaimer: The news/other content published on vunet.net/vunet.net may not represent the actual opinions of the vunet.net/vunet.net -view. The articles content published here are solely responsibility of the authors mentioned here and/or represented by themself. Vunet.net (Vaihtoehtouutiset) works entirely on non-profit basis.